Suomalaiset suhtautuvat entistä suopeammin pienydinvoimaloiden käyttöönottoon. Energiateollisuuden teettämässä kyselyssä lähes 70 prosenttia vastanneista suhtautuu pienydinvoimaloiden käyttöön myönteisesti.
Kaukolämpöä saatetaan noin kymmenen vuoden kuluttua tuottaa pienydinvoimaloissa, jos voimaloiden kehitys etenee suotuisasti.
Ydinvoima herättää yhä arvostelua niin turvallisuus- kuin ympäristönäkökulmista, mutta Suomessa ydinenergian suosio on kansalaisten silmissä kasvussa.
Energiateollisuuden kyselytutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia suhtautuu pienydinvoimaan nyt erittäin tai melko myönteisesti ja vastustajien määrä on vähentynyt.
Kielteisesti pienydinvoimaloihin suhtautui 16 prosenttia vastaajista ja saman verran ei osannut sanoa kantaansa.
Kyselytutkimukseen otettiin mukaan tuhannen ihmisen vastaukset ja kysely tehtiin verkossa 29.9. - 16.10.2023. Kyselyssä kartoitetaan suomalaisten asenteita eri energiamuotoihin.
Ydinvoiman suosion kasvua selittää osaltaan se, että suomalaiset haluavat irti fossiilisista energialähteistä.
– Ensinnäkin kansalaiset alkavat tietää sellaisen asian kuin pienydinvoiman. Se on ydinvoimaa, mutta vähän erilaista kuin tämä nykyinen. Ja selvästi halutaan lisätä näitä polttoon perustamattomia tuotantomuotoja ja koetaan, että pienydinvoima voisi olla hyvä ratkaisu Suomen olosuhteissa, pohtii Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Yhteistyökuvioita on jo vireillä
Suopea suhtautuminen pienydinvoimaan on suurille energiayhtiöille viesti siitä, että kansalaiset ovat valmiita pienydinvoimalan rakentamiseen, jos sellainen on joskus mahdollista ja kannattavaa.
Suomessa esimerkiksi Helsingin energia eli Helen ja Steady Energy ovat solmineet pienydinvoimaa koskevan aiesopimuksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa investointi pieneen lämpöä tuottavaan ydinvoimalaitokseen.
– Pienydinvoima on yksi lupaavimmista ratkaisuista, jolla energiantuotannon päästöjä saadaan vähennettyä nopeasti ja kustannustehokkaasti sekä sähkön että lämmön tuotannossa, mutta sen rakentaminen edellyttää vielä muun muassa lainsäädännön uudistamista, Helen tiedotti lokakuun alussa.
Aiemmin Helen ja Fortum ovat päättäneet selvittää yhteistyön mahdollisuuksia pienydinvoiman tuotannossa.
Turpeen suosio romahtanut
Samalla esimerkiksi turpeen suosio on ollut tällä vuosituhannella laskussa. Nyt vain reilu viidennes lisäisi turpeen käyttöä, kun vuonna 2000 näin olisi tehnyt yli puolet.
Puun ja bioenergian käyttö on yhä suosittua, mutta suosio on turpeen tavoin vähentynyt.
– Nyt on puhuttu paljon luonnon monimuotoisuudesta, ilmastopäästöistä, hiilinieluvaikutuksista ja ihmiset varmaankin yhdistävät turpeen ja puun ilmastokysymykseen osin kielteisellä tavalla, Leskelä miettii.
Selvästi suosituimpia energiamuotoja ovat tuuli- ja aurinkovoima, joiden suosio on ollut kovassa kasvussa 2000-luvulla.
Suomalaiselta energiatuotannolta toivotaan omavaraisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja kohtuullista hintatasoa.
– Kansalaisilla korostuu mielipiteissään se, että halutaan turvallisuutta, kohtuullista hintaa, ja sen takia halutaan, että tuotantoa olisi paljon kotimaassa. Siten kaikkein ympäristöystävällisimmät tuotantomuodot saavat suurimmat suosionosoitukset kansalaisilta, Energiateollisuuden Leskelä sanoo.