Outo murhamysteeri piinaa luksushotellia – elegantti, nuori nainen löydettiin ammuttuna 22 vuotta sitten, mutta kukaan ei vieläkään tiedä, kuka hän oli

Nainen ei jättänyt itsestään mitään jälkiä

Tapaus on täynnä outoja seikkoja. Oudoin niistä on, että kukaan ei edelleenkään tiedä, kuka nainen on. Huoneesta ei rikospaikkatutkinnassa löytynyt yhtään dokumenttia, joista hänen oikea henkilöllisyytensä olisi käynyt ilmi. Ei passia, ajokorttia, lentolippua, valokuvia tai mitään, joissa olisi nimi, osoite, firman nimi, auton rekisterinumero. Ei mitään. Interpolin tietokannasta ei löytynyt naisen sormenjälkiä.

31.5.1995 kirjautuessaan viiden tähden hotelliin häneltä ei kysytty passia. Vastaanotossa nimi kirjoitettiin Fairgate. Nainen itse käytti hotellissa kahdesti nimeä Jennifer Fergate. Hänen iäkseen hotelli kirjasi 21 vuotta. Oikeuslääketieteelliset patologit päättelivät hänen olleen 25-35-vuotias.

Naisella oli siniset silmät ja lyhyet ruskeat hiukset. 159 senttiä pitkä, painoa 67 kiloa.

Naisen antamat puhelinnumerot olivat vääriä. Asuinpaikakseen hän ilmoitti Verlainen kaupungin Belgiassa. Hänen antamansa postinumero oli kuitenkin väärä, samoin katuosoite. Sellaista ei löytynyt. Naisen antama yritys Cerbis, jossa hän oli oletettavasti töissä, oli keksitty. VG yritti jäljittää naista näillä tiedoilla Belgiassa, mutta ei onnistunut samaan lisätietoja hänen identiteetistään.

Tapauksen parissa toimineet ryhtyivät kutsumaan naista Plaza-naiseksi hotellin nimen mukaan.

"Hotellissa oli tiukat rutiinit"

Kuoliniltana hotellin vastaanotosta vastannut Evy Tudem Gjertsen ihmettelee VG:lle sitä, miten Plaza-nainen saattoi viettää hotellissa useita päiviä maksamatta mistään. Ei ennakkomaksua, ei luottokorttitakausta. Eikä hänen tarvinnut näyttää passiaan.

– Tämä on käsittämätöntä. Hotellissa oli tiukat rutiinit. Tämän ei olisi yksinkertaisesti pitänyt olla mahdollista, Tudem Gjertsen sanoo VG:lle.

Varatessaan hotellihuonetta Jennifer Fergate (jos se oli hän, kuten VG muistuttaa) ilmoitti, että heitä on kaksi: hän ja Lois Fergate -niminen henkilö. Belgialainen pariskunta. Oliko Lois Fergate lainkaan hänen kanssaan, edes koko hotellissa?

Tästä ei ole mitään vahvaa todistetta. Tudem Gjertsen vakuuttaa nähneensä Jennifer Fergaten seurassa miehen joko hotelliin kirjautumisen yhteydessä tai rahanvaihdon yhteydessä myöhemmin samana iltana.

Kiinnostavaa on, että hotellin johto ei halua, että VG jututtaa asiakasvarauksia hoitavaa henkilöä, joka puhui kahdesti Fergaten kanssa. Hotelli ei ylipäätään halua, että VG haastattelisi entisiä tai nykyisiä työntekijöitä.

Aseen sarjanumero tuhottu, 34 luotia mukana

Nainen kuolleena luodinreikä otsassaan, ase kädessä. Ovi lukittu sisältä. Poliisi päättelee huoneen tutkittuaan, että mitä todennäköisimmin kyseessä on itsemurha.

Mutta pian alkaa nousta kysymyksiä.

Aseesta (9 millimetrin Browning) oli poistettu osa sarjanumeroa ammattitaitoisesti niin, ettei edes uusimmalla teknologialla saa koko numerolitaniaa selville.

Browningista tai patruunalippaasta ei löydy sormenjälkiä. Naisen huoneessa oli musta salkku, jossa oli luoteja, ei mitään muuta. Kaikkiaan luoteja oli 34, aseessa ja salkussa.

– Valitettavasti tuliaseesta on hyvin vaikea saada sormenjälkiä. Sen pinnat ja ote aseesta tekevät tästä erittäin vaikeaa, sanoo veteraanirikospoliisi Lennart Kyrdalen.

Sen verran on kyetty selvittämään, että ase oli valmistettu Belgiassa Herstalissa 1990 tai 1991.

Vuonna 1996, kaksi kuukautta Plaza-naisen hautaamisen jälkeen, poliisijohtaja määräsi tutkinta-aineiston hävitettäväksi, naisen henkilökohtaisista tavaroista huoneen petivaatteisiin (joita ilmeisesti ei ollut tutkittu) ja aseeseen. Arvotavarat, kuten naisen sormus, korvarengas ja tuolloin muodikas sukelluskello myytiin huutokaupassa.

Ase löytyi sattumalta. Viranomaiset olivat lopulta laittaneet sen talteen esimerkkinä aseesta, josta on poistettu sarjanumero.

Missä olivat naisen omat tavarat?

Naisen vaatetuksessa kaikki ei ollut kohdallaan.

Lähes kaikista vaatteista oli poistettu tuotemerkki. Vain yksi bleiseri kyettiin jäljittämään saksalaiseksi René Lizardin muotituotteeksi. Matkalaukun ja salkun tuotemerkit olivat tallella (saksalaiset Travelite ja Braun Bûffel).

Poliisin rikospaikkakuvien perusteella nainen vaikutti huolitellulta ja tyylikkäältä. Huoneesta 2805 ei kuitenkaan löytynyt hammasharjaa, aurinkolaseja, huulipunaa, meikkipussia tai käsilaukkua. Ei lukemista. Ikkunapöydällä oli pullo Ungaron miesten parfyymi Pour L'Homme 1:stä.

Naisen vaatevarantokin oli kummallinen. Huoneessa oli neljä takkia, yksi paita, yksi villapaita ja neljät rintaliivit, mutta ei housuja tai hametta, vain pari silkkisiä shortsimaisia alushousuja.

Kun VG:n toimittaja Wegner näyttää töissä valokuvia naisen vaatteista naiskollegoilleen, nämä ihmettelevät, miksi naisella ei ole alushousuja, hameita tai housuja, vaan ainoastaan surmakuvassa olevat "pyjamashortsit".

Nainen oli poissa lähes vuorokauden

Huonepalvelusta tapahtumapäivinä vastannut Kristin Andersen kuitenkin sanoo muistavansa nähneensä naisen pukeutuneena pukumaiseen vaatteeseen tai polvimittaiseen hameeseen. Andersen mainitsee myös, että naisella olisi ollut matkalaukku. Sellaista ei huoneesta löytynyt. Andersen ajatteli, että nainen on lentoemäntä. Heitä yöpyi hotellissa paljon.

Mysteeriin liittyy myös muun muassa huoneessa ollut silityslauta. Sellaista ei huoneessa ollut perustarvikkeena. Oliko hän soittanut sen vastaanotosta? Naisen hotellissaolopäivien aikana myös huoneen sängyllä olevien peittojen määrä ja käyttö oli vaihdellut. "Älä häiritse"-lappu oli roikkunut ovessa kaksi päivää.

Hotellin järjestelmä rekisteröi oven avaamisen ovikortilla ulkopuolelta. Nainen oli tietojen mukaan käyttänyt ovikorttia viisi kertaa.

Toimittaja Wegnerin laskujen mukaan Plaza-nainen oli ollut pois huoneestaan 20-24 tuntia. Mitä hän tuona aikana teki? Poissaolon aikana henkilökunta oli huoneen tv-ruudun kautta pyytänyt naista ottamaan yhteyttä vastaanottoon. Nainen vastasi viestiin 19 tuntia sen ruudulle ilmestymisen jälkeen.

Hän oli myös tilannut huonepalvelusta aterian perjantai-iltana 2. kesäkuuta. (Nainen antoi poikkeuksellisen ison tipin, 50 kruunua. Tuolloin jo 10 kruunun tippi oli hyvä.) Ruumiinavauksen perusteella nainen olisi syönyt bratwurstinsa ja perunasalaattinsa vasta lähes vuorokausi sen huoneeseen tuomisen jälkeen.

Rikostutkinnassa selvitettiin, oliko nainen käyttänyt alkoholia. Ei ollut. Sen sijaan ei selvitetty, oliko hän käyttänyt huumeita tai lääkkeitä. Poliisi ei myöskään ottanut näytteitä hänen kynsiensä alta, eikä muualtakaan kropasta, käsiä lukuun ottamatta.

Miksi käsissä ei ollut verta?

Kysymyksiä herätti itse ampuminen. Nainen oli ampunut kaksi laukausta. Ensimmäinen näyttää olleen testilaukaus tyynyn, patjan ja sängyn läpi. Tämän laukauksen luodinreikä oli vain senttien päässä naisen surmanneen laukauksen luodista.

Poliisi päättelee, että laukaus oli ammuttu, kun nainen makasi selällään sängyllä. Ase oli hänen oikeassa kädessään, peukalo liipaisimella.

Surmanlaukauksen seurauksena verta löytyi runsaasti sängyltä ja tyynyltä, läheisestä puhelimesta, pöydältä ja seinältä. Myös kattoon oli lentänyt pisaroita.

Käytetyssä aseessa on voimakas rekyyli. Se tarkoittaa, että osumahetkellä rekyyli usein aiheuttaa käteen naarmuja tai muita jälkiä tällaisissa tapauksissa. Naisen käsissä ei sellaisia ollut, ei myöskään kärventymisen jälkiä.

Ampumisen olisi myös pitänyt roiskauttaa voimakkaasti verta luodin tulosuuntaan. Naisen kädet olivat kuitenkin verettömät, vaikka katossa asti oli verijälkiä.

– Uhrilla oli yhä peukalo liipaisimella, ja sormet kahvan ympärillä. On siten outoa, ettei hänen käsissään ole verijälkiä. Rikosteknisenä tutkijana pidän tätä silmäänpistävänä. Odotin löytäväni niitä, toteaa VG:lle oikeuslääketieteen professori Torleiv Ole Rognum.

Myöhemmin poliisi tuhosi käsistä otetut ihonäytteet.

– Ei ole mitään, joka viittaisi muuhun kuin itsemurhaan. Mutta on hyvin harvinaista löytää nainen, joka on ampunut itsensä. En ole nähnyt tällaista tapausta, en ennen enkä jälkeen, sanoo rikospoliisi Kyrdalen.

Huoneesta löytyi vain naisen sormenjälkiä, paitsi yhdestä lehtipussista. Siinä oli asiakkaille jaettava USA Today -lehti. Pussiin oli merkitty huoneen numero 2816. Hotellilla ei kuitenkaan ole enää tallella asiakasrekisteriä vuodelta 1995. Sormenjälki on nyt lähetetty Interpolille.

Masentunut? Agentti? Prostituoitu?

Miksi ihmeessä Plaza-nainen oli tullut Osloon?

Hotelli oli valtiojohtajien ja muiden silmäätekevien majapaikka. Sen uumenissa käytiin käytiin Israelin ja Palestiinan rauhansopimukseen ja Oslon sopimukseen vuonna 1993 johtaneita, salaisia neuvotteluja. Niiden ympärillä pyörii aina turvamiehiä ja eri valtioiden agentteja.

Loppukeväästä tai alkukesästä 1995 Norjassa ei kuitenkaan ollut mitään tähän liittyvää. Ei ilmeisesti mitään muutakaan kansainväliseen politiikkaan liittyvää.

Poliisi kykeni esittämään vain teorioita tapahtuneesta.

Oliko nainen vain syvästi masentunut ja ampui itsensä? Oliko hän luksushotelleissa toimiva prostituoitu? Palkkamurhaaja, jolla oli toimeksianto? Osa huumekauppaa, jossa jokin meni pieleen? Jonkin maan salaisen palvelun agentti?

Huonenaapurit eivät kuulleet mitään

Keskeisellä paikalla olevassa huippuhotellissa on yleensä paljon asiakkaita.

Fergaten viereinen huone 2803 oli tapahtumahetkellä tyhjä. Sen viereisen huoneen asiakas ei muista mitään erityistä tapahtuneen kuoleman päivänä.

Huoneen toisella puolella, huoneessa 2807, oli sveitsiläispari. VG jäljitti heidät Sveitsistä. Hekään eivät tuolloin havainneet mitään erityistä. Poliisi ei myöskään tapahtuma-aikaan kysynyt heiltä mitään.

Käytävän toisella puolella, vastapäätä 2805:tä, oli norjalainen nuoripari. Hekään eivät olleet havainneet mitään kummaa. Heitä poliisi oli kuullut.

Yksi käytävällä olleen huoneen asiakas kuitenkin on kiinnostava. Huoneen 2818 asiakas, norjalainen Borghild Strandenes, joka oli tuolloin hotellialalla töissä.

Häntä kummastutti hotellin henkilökunnan tarkkaamattomuus. Hän kertoi tuolloin poliisille ulkomaalaisesta pariskunnasta, jossa oli jotain merkillistä. Hän soitti poliisille, mutta poliisi ei koskaan sen jälkeen ottanut häneen enää yhteyttä. Nainen on VG:n mukaan miettinyt tapausta sen jälkeen.

Mystinen "Herra F"

Plaza-naisen kerroksessa oli kuolemaa edeltävänä yönä belgialainen mies. Poliisin mukaan hän oli Oslossa työmatkalla, ja majoittui hotellissa perjantain ja lauantain välisen yön, huoneessa 2805:tä vastapäätä. Häntä poliisi ei koskaan kuulustellut. Plaza-nainen kuoli lauantai-iltana.

VG onnistui jäljittämään miehen sähköpostin. Kun lehti alkoi kysellä tapauksesta, mies lakkasi vastaamasta.

Hän on kotoisin Belgian ranskankieliseltä alueelta. Lehti päättää kutsua häntä nimellä "Herra F", ja menee Belgiaan jututtamaan häntä.

– En ole tavoitettavissa, kiitos, Herra F sanoo oven läpi, kun VG:n toimittaja Wegner koputtaa hänen ovelleen.

VG yrittää saada mieheen yhteyttä monin keinoin. Parin päivän päästä hän soittaa Wegnerin kännykkään.

– Tässä on "Herra F", mitä asia koskee?

Wegner selittää asian miehelle, joka sanoo olleensa tuolloin Oslossa työmatkalla ja majoittuneensa Plazassa.

– Muistan hyvin (tapauksen), koska minulta kysyttiin siitä vastaanotossa lähtiessäni hotellista. Joku kysyi minulta olinko kuullut tai nähnyt mitään, koska se tapahtui samalla käytävällä. Mutta nukuin tuon yön hyvin enkä tiennyt siitä mitään, Herra F sanoo.

Kiinnostavaa, sillä Herra F oli jo poistunut hotellista ennen kuin Plaza-nainen kuoli.

Wegner kysyy mieheltä, kuinka hotellin vastaanotto kykeni kysymään häneltä kuolemasta, jota ei ollut vielä tapahtunut.

– En tiedä tuosta mitään. Muistan vain, että he kysyivät minulta. Siinä kaikki mitä tiedän, Herra F vastaa. Sen jälkeen hänen ei enää saa yhteyttä.

Tuntematon nainen on maannut yli 20 vuotta oslolaisella hautausmaalla.

Marraskuussa 2016 hänen jäänteensä nostettiin ylös DNA-tutkintaa varten.

Tutkijat onnistuvat rakentamaan hänen DNA-profiilinsa lähes kokonaan. Sen tutkimuksen perusteella selviää, että nainen oli mitä todennäköisimmin eurooppalainen. Sillä tiedolla ei vielä pääse pitkälle.

Myös Fergaten hampaat tutkitaan Norjassa. Naisen hampaan kiilteen strontiumin isotooppien tutkiminen saattaa kertoa lisää hänen syntymäseudustaan. VG:n mukaan hammaskiilteen happi-isotooppien tutkimus saattaa kertoa naisen juomasta vedestä, joka puolestaan voi kertoa mistä päin hän voisi olla kotoisin.

Helpompiakin identiteettien ja kuolemien selvittämistapauksia on ollut.  

Alkuperäinen VG:n juttu ​​​​​​​