Ihminen ovat kautta aikojen pitänyt itseään luomakunnan älykkäimpänä olentona – kenties aivan perusteetta. Tätä mieltä on eläintieteilijä Jussi Viitala, joka pohtii ihmisen ja eläinlajien älykkyyttä kirjassaan Älykäs eläin.
– Ihminen saattaa olla älykkäin olento, mutta sitä ei ole vielä varmaksi todistettu. Myös eläimissä on todella älykkäitä lajeja ja yksilöitä. Vertailun tekee ongelmalliseksi se, että usein vertailuun valitaan ihmisistä Einsteinin kaltaisia huippuyksilöitä ja eläimistä keskivertoyksilöitä. Ei sellainen ole reilu vertailu, Viitala pohtii.
Yllättävän älykäs mustekala
Suurta älykkyyttä löytyy ihmisten ohella monista nisäkkäistä ja linnuista.
– Yllättävin löytö älykkäiden eläinten joukkoon on ollut mustekala, joka on lyhytikäinen ja epäsosiaalinen mutta kiistattoman älykäs eläin. Kalastajat kertovat sen älystä monenlaisia tarinoita, ja niiden taidot on todennettu myös laboratoriokokein. Mustekalat osaavat esimerkiksi avata lasipurkin kierrekannen ja poimia sisältä äyriäisen. Mustekalojen ohella myös isot ihmisapinat, hevoset, lehmät, siat, delfiinit ja norsut ovat älykkäitä eläimiä, Viitala toteaa.
Myös kotoinen lintu korppi ja isot varislinnut yleensäkin kykenevät Viitalan mukaan monenlaisiin ongelmanratkaisuihin.
– Korppi ymmärtää esimerkiksi katseen merkityksen. Jos se huomaa toisen korpin katselevan sen ravinnon kätkemispuuhia, se käy pian kätkemässä ravinnon uuteen piiloon. Korpilla on käytössään myös eräänlainen kieli, sillä se kommunikoi lajitovereilleen erilaisilla huudoilla eri petojen lähestymisestä. Luontoihmiset ovatkin kertoneet, että korppi ääntelee eri tavoin vaikkapa muuttohaukan kuin karhun lähestyessä.
Äitiys viisastuttaa naarasta
Älykkyydestä löytyy eroja paitsi eri eläinlajien välillä, myös urosten ja naarasten kesken.
– Ihmisten suhteen on ikuisuuskysymys se, kumpi on älykkäämpi, mies vai nainen. Minulla ei ole tähän tyhjentävää vastausta, mutta naisilla on tietty etu sukupuolensa ansiosta. Raskaus ja synnytys nimittäin muuttavat naisten aivoja pysyvästi ja nimenomaan parempaan suuntaan. Tämä on todennettu rottakokeilla ja on saatu viitteitä siitä, että tulokset olisivat yleistettävissä myös ihmisiin. Kokeissa on havaittu, että synnyttänyt rottanaaras selviää ongelmanratkaisutilanteista paremmin kuin synnyttämätön. Synnyttäneet rottanaaraat ovat myös rohkeampia kuin lapsettomat naaraat. Tästä kaikesta on kiittäminen raskauden ja synnytyksen hormonaalisia muutoksia, jotka siis vaikuttavat pysyvästi aivoihin, Viitala paljastaa.
Ota oppia eläimistä
Pitkän uran eläintieteilijänä tehnyt ja erityisesti eläinten sosiaalista käyttäytymistä tutkinut Viitala ei osaa ottaa kantaa siihen, ovatko eläimet älykkäämpiä kuin ihmiset vai päinvastoin.
– Tähän tietäisin mielelläni itsekin vastauksen. Simpansseja tutkinut Frans de Waal väittää, että simpanssien sosiaalinen äly on vähintään yhtä hyvä tai jopa parempi kuin ihmisen. Valailla taas on aivoissaan tunnusmerkkejä, jotka viittaavat hyvin suureen älykkyyteen. Ihmistutkimuksista tiedetään, että aivojen kuorikerroksissa olevien tukisolujen eli astrosyyttien määrä korreloi älykkyyden kanssa. Nyt on vain niin, että suurilla valailla aina delfiineistä lähtien on näitä astrosyyttejä enemmän kuin ihmisillä. Niillä on myös isommat ja poimuttuneemmat aivot kuin ihmisillä. Mitä tästä pitäisi ajatella?
Viitala kehottaakin ihmisiä kohtelemaan eläimiä kuin vertaisiaan ja jopa ottamaan oppia niistä.
– Minä olen oppinut simpansseilta sen, ettei poikasta saa hylätä. Edes torumisen ja rankaisun hetkellä poikasta ei saa jättää yksin, vaan vakuuttaa, että sitä rakastetaan joka tapauksessa. Se on terveeksi ja tasapainoiseksi kasvamisen ehdoton edellytys, niin ihmisellä kuin eläimellä.