Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi muistuttaa, että vaikka valkoposkihanhitilanne on Suomelle uusi ongelma, Euroopalle se ei ole.
– Samojen hanhiongelmien kanssa eri maat ovat tulleet toimeen vuosikymmenten ajan, ja kyllä Suomenkin pitää tulla toimeen, Lehtiniemi sanoo.
Hänen mukaansa paras keino on ohjata hanhet ruokailemaan niitä varten varatuille alueille.
– Itäisestä Suomesta puuttuvat kokonaan tällaiset niittyalueet, joten järjestelmä on pakko rakentaa pelloille. Hanhipelloilla viljellään hanhille mieluisia kasvilajeja. Muualla maailmalla näitä hanhipeltoja on ja ne toimivat. Mutta niitä pitää olla riittävästi, ja niiden pitää olla hyvin suunniteltuja.
Lehtiniemen mukaan on lupailtu, että hanhipeltojen rakentamiseen liittyvä tuki sisällytettäisiin 2022 alkavaan maataloustukikauteen.
Itä-Suomen hanhitilanne helpottaa
Jos olisi olemassa hanhille varattuja alueita, pelottelu ohjaisi ne sinne.
– Ja sitten jos mikään muu ei toimi, niin pieniä määriä ampumalla. Mutta niin kauan kuin hanhipellot puuttuvat, tämä on vain haitan siirtämistä paikasta toiseen.
Lue myös: Mikään muu ei tepsinyt: Maanviljelijät saivat poikkeusluvan valkoposkihanhien ampumiseen Tohmajärvellä
– Ymmärrän hyvin maanviljelijöitä, jotka sanovat, että eivät ole mitään hanhien hätistelijöitä, mutta voisiko hallitun hätistelyn toteuttaminen perustua yrittäjyyteen.
Lehtiniemen mukaan Itä-Suomessa hanhitilanne helpottaa hyvinkin pian.
– Kun katsoo sääennusteita, tämä eniten julkisuutta saanut arktinen populaatio lähtee hyvin pian Venäjän puolelle. Eiköhän ne ensi viikon alussa ole jo aika vähissä, Lehtiniemi ennustaa.