Nuorten radikalisoituminen on noussut isoksi ongelmaksi Ruotsissa, mutta myös Suomessa nuoret ovat entistä suuremmassa vaarassa syrjäytyä, radikalisoitua ja joutua mukaan jengeihin.
Iso osa nuorista on vaarassa syrjäytyä. Maanpuolustuslehden mukaan ennen koronaa Suomessa oli jopa 60 000 syrjäytynyttä nuorta ennen koronapandemiaa ja sen jälkeen luku on vain kasvanut.
Syrjäytymisen lisäksi todella monet ovat nyky-yhteiskunnassa vaarassa radikalisoitua. Radikalisoitumista tutkineen Åbo Akademin tohtoritutkija Christine Namdarin mukaan kasvatus ja koulutus tarvitsevat ravistelua.
– Koulusysteemimme on vanha ja perhe-instituutio on jossain määrin rikki, Namdar sanoo.
– Opetamme koulussa asioita, jotka eivät hyödytä yhteiskunnassa. Koulussa opitut asiat eivät valmista heitä elämään eikä se ole heille kovin kiinnostavaa.
Nykyistä koulusysteemiä ei ole helppo muuttaa, mutta Namdarin mielestä lapsille ja nuorille opetettavia asioita voidaan ainakin tarkastella, vaikka koko systeemiä ei muutettaisi.
– Koulussa opetamme oppilaille, miten heistä tulee hyviä työntekijöitä, mutta emme opeta, miten heistä voi tulla hyviä ihmisiä, Namdar sanoo.
Koulu on yksi hyvä keino ohjata nuoria oikeaan suuntaan. Toinen paikka on tietysti koti.
– Meidän pitää antaa tukea vanhemmille, ensimmäiset viisi vuotta ihmisen elämässä ovat erityisen tärkeitä.
Varsinkin Ruotsissa on havaittavissa paljon segregaatiota eli ihmisryhmien eristymistä, mikä vie tilannetta vain huonompaan suuntaan.
– Olen työskennellyt joissain Tukholman lähiöissä, joissa 15–16-vuotiaat eivät tienneet asuvansa meren lähellä, koska he eivät olleet käyneet kertaakaan Tukholman keskustassa, Namdar sanoo.
– Suomessa tilanne on onneksi vähän parempi, Namdar iloitsee.
Pitkän ja lyhyen tähtäimen ratkaisut
Väkivalta kouluissa on kasvanut. Aseman lapset ry:n mukaan koulukiusaamista ja kouluväkivaltaa kokee jopa 39 000 lasta joka ikinen viikko. Kiusaamisesta on vielä matkaa radikalisoitumiseen, mutta asioiden välillä on yhteys.
Radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ei ole yhtä yksinkertaista vastausta. On olemassa pitkän ja lyhyen tähtäimen ratkaisuja esimerkiksi koulussa toimimiseen.
– Lyhyen tähtäimen ratkaisut ovat esimerkiksi pienemmät ryhmäkoot ja opettajien kouluttaminen sekä opettajien taakan pienentäminen, Namdar kertoo.
– Pitkän tähtäimen ratkaisu on antaa lapsille enemmän vastuuta. Opetetaan asioita enemmän toiminnalla. Koulusta on tultava vähemmän sellainen paikka, jossa oppilaat vain kuuntelevat ja enemmän sellainen, joissa toimitaan.
Miten käyttäisit euron?
Namdar peräänkuuluttaa lapsille ja nuorille opetettavia arvoja.
– Tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat onnellisia, kun he pääsevät tekemään hyviä tekoja ja pääsevät ratkomaan kaikenlaisia ongelmia tekemällä.
Esimerkkinä Namdar kertoo omista opetuskokemuksistaan luokkahuoneessa.
– Yhdellä tunnilla annoin kaikille euron ja tehtävänä oli käyttää se johonkin. Oppilaat eivät innostuneet tehtävästä kovin paljon. Jotkut laittoivat sen säästöön ja joku osti karkkia, Namdar kertoo.
Toisella tunnilla tehtävänä oli käyttää yksi euro jonkun muun puolesta.
– Jouduin käyttämään kolme oppituntia asioiden läpikäyntiin, koska oppilaat olivat niin innoissaan. Yksi oppilas oli muun muassa ostanut eräälle naiselle kahvia, ja kertonut kuinka iloiseksi hän tuli.
Suomen koulutusjärjestelmä on maailmankuulu, mutta se alkaa olla jo melko vanha. Yhteiskunta muuttuu niin nopeasti, että kouluilla on vaikeuksia pysyä perässä.Tulokset PISA-mittauksissa ovat laskeneet vuosi vuodelta, vaikka se ei Namdarin mukaan olekaan tärkeä mittari.
Nykyään oppilaita kyllä osallistetaan, mutta Namdarin mukaan osallistamista tarvitaan lisää.
– Kouluissa tarvitaan lisää eettisiä ja moraalisia keskusteluja ja opettajien pitää osata myös vetää niitä.