Kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.) seuraa huolestuneena synnyinmaansa yhä epäselvemmälle tuntuvaa tilannetta.
– Maassa ehdotellaan aselakien lieventämistä, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus puolustautua mahdollisia vallankaappausyrityksiä vastana. Yhdet ajavat kuolemanrangaistusta takaisin ja toiset puhuvat presidenttivaltaisen järjestelmän rakentamisesta, hän luettelee.
Erityisesti häntä huolettaa mielipiteiden polarisoituminen ja maan mahdollinen jakautuminen yhä selvemmin konservatiiviseen ja maallistuneeseen puoliskoon.
– Aidosti pelkään, että elämäntapojen riitely paisuu, hän toteaa.
Hallitus aloittanut puhdistukset
Sekä maan hallinto että monet analyytikot pelkäävät, että armeijan sisällä on vielä lisää kapinapesäkkeitä. Vallankaappausyrityksen mittakaavan arviontikin on vaikeaa: Turkin armeijassa on noin 350 kenraalia, joista jo 70 pidätetty.
Vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa armeijan, oikeuslaitoksen ja poliisivoimien henkilökunnassa käydään läpi puhdistuksia, joiden pelätään horjuttavan esimerkiksi oikeuslaitoksen riippumattomuutta entisestään.
– Olen hyvin pessimistinen Turkin suhteen. Asenteet kovenevat ja autoritäärisyys kasvaa. Tulevaisuus näyttää kohtuullisen synkältä, Yanar toteaa.
3:14
Tekijöistä ristiriitaisia epäilyjä
Vallankaappausyritys on maan läpikäymistä amatöörimäisin. Aiempina kertoina armeija oli edennyt määrätietoisesti, eikä kansalaisten vastarinta tullut kyseeseenkään. Nyt hallitus sai osan kansasta tehokkaasti mobilisoitua katupartiotyyppiseen toimintaan.
Kaappausyrityksen suunnittelijoista on kertojasta riippuen erilaisia näkemyksiä. Turkin hallitus syyttää kaappauksesta muslimisaarnaaja Fethullah Gülenin tukijoita. Gülen on kieltänyt osuutensa.
Monet epäilevät, että kyseessä on vanhan maallistuneen upseeriston epätoivoinen yritys katkaista maan kehityskulku kohti auktoritaarista ja uskonnollisempaa yhteiskuntaa. Villeimmissä väitteissä syytetään maan presidentti Recep Tayyip Erdoğania itseään vallankaappausyrityksen lavastamisesta.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta toteaa, että totuutta asiasta on vaikea saada selville.
– Vaara on, että tämä asia jää kytemään epäselvänä juttuna. Tilanne on kuitenkin vallanpitäjien kannalta selvä: sen mukaan Gülen on syyllinen.
Turkki onkin vaatinut USA:ta luovuttamaan Gülenin Turkkiin.
Myös Alaranta on huolissaan Turkin kehityksestä. Hänen näkemyksensä mukaan vuonna 2010 Turkista poistettiin presidentti Erdoğanin AKP-puolueen valtaa hillitsevät rakenteet. Siitä lähtien on kuljettu kohti yksinvaltaista järjestelmää.
2:25
Ulkomailla rajallinen kyky vaikuttaa
Alarannan mukaan esimerkiksi länsimaat ja Nato voisivat painostaa Turkkia pitämään huolta laillisuusperiaatteiden toteutumisesta oikeusjärjestelmässään myös vallankaappausyrityksen jälkeen.
– En usko, että juuri muuta voidaan tehdä. Ei näytä kovin toiveikkaalta, että esimerkiksi EU pystyisi painostamaan Turkkia kehittymään.
Yanarkaan ei pistäisi asiassa uskoaan EU:hun. Hän kuitenkin korostaa asian koskettavan myös Euroopaa.
– Jos Turkki menee rikki, näemme kunnon pakolaisvirran, hän toteaa.
2:51
