Pääministeri Petteri Orpo on harmissaan tällä viikolla käynnissä olevista lakoista. Hän kuitenkin kertoo käyvänsä taustakeskusteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) piti tänään puheen kokoomuksen puoluehallitukselle: Puheen pääsisältö oli Alexander Stubbin presidentinvaalikampanjan kehuminen ja puolueväen kiittäminen.
Orpo korosti puheessaan kuitenkin myös sitä, että hallitus ei aio perääntyä työmarkkinauudistuksista, joiden takia tällä viikolla monet ammattiliitot ovat panneet pystyyn poliittisia lakkoja.
Ammattiliitot ja niiden keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat kokeneet, ettei hallitus kuuntele niitä työmarkkinauudistuksissa.
SAK päätti lähteä vientivetoista palkkamallia koskeneesta neuvottelusta, koska se halusi kytkeä muutkin työmarkkinakysymykset mukaan neuvotteluun. Tämä ei kuitenkaan toteutunut.
"Olemme vasta antamassa esityksiä"
Pääministeri Orpo vetosi medialle pitämässään infossa SAK:hon, jotta neuvottelut jatkuisivat.
– Olemme vasta antamassa esityksiä työrauhasta (poliittisen lakkojen rajaus) ja paikallisesta sopimisesta. Kolmikantaneuvottelu on mahdollista näiden lakihankkeiden työryhmissä. Toivon todella, että SAK palaa palkkamalli-pöytään. Se on tärkeä sopimus, Orpo puhui.
Osa ammattiliitoista vastustaa vientivetoista palkkamallia, koska se ei mahdollistaisi monille matalapalkkaisille, naisvaltaisille aloille vientialoja korkeampia palkankorotuksia.
Orpo on huolissaan siitä, että nyt käynnissä olevat lakot kaatavat joitakin yrityksiä ja työpaikkoja häviää. Hän ei sulje pois sitä, että esimerkiksi taustakeskusteluiden kautta voitaisiin saavuttaa työmarkkinajärjestöjen kanssa jonkinlaista yhteisymmärrystä.
– Olen valmis käymään keskusteluja. Lakot ovat vakavia yhteiskunnalle. Meillä on pitkään jatkunut matalasuhdanne, jonka ennustetaan jatkuvan pidempään. Nyt aiheutetaan valtavaa vahinkoa Suomen taloudelle. Toivottavasti emme menetä hyviä yrityksiä ja työpaikkoja tämän takia, Orpo toteaa.
Syyttää SDP:tä tilanteen vaikeuttamisesta
Orpo korostaa samalla, että hallituksella on täysi oikeus tehdä haluamaansa politiikkaa. Poliittiset lakot hän kokee ulkoparlamentaariseksi vaikuttamiseksi.
– Kyllä tässä on kyse demokratian ydinkysymyksistä. Kenelle kuuluu valta ja vastuu suomalaisten ja Suomen hyvinvoinnista ja sen turvaamisesta. Me (kokoomus) kerroimme avoimesti ennen vaaleja, mitä aiomme tehdä. Saimme vaaleissa vahvimman valtakirjan, hän muistuttaa.
Tosin esimerkiksi Perussuomalaisten vaaliohjelmissa ei vastaavia työmarkkinalinjauksia ennen vaaleja ollut.
Sdp on tekemässä hallituksen työmarkkinapolitiikasta välikysymyksen. Pääministeri Orpo kokee vasemmisto-opposition toiminnan vain vaikeuttavan nykyistä tilannetta.
– Tästä on tullut hyvin poliittista. Sdp tekee välikysymyksen ja he sotkevat entisestään tilannetta. Pitää ymmärtää, kuinka vakava Suomen taloustilanne on. Esimerkiksi IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) on linjannut, että Suomessa on tärkeätä kehittää juuri työmarkkinoita ja lisätä esimerkiksi joustavuutta, Orpo toteaa.
Pääministeri sanoo, että keskustelua voidaan kyllä käydä keinoista, joilla talouskasvua ja työpaikkoja saadaan lisää. Esimerkiksi Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo kuitenkin Orpon tulkinnan mukaan uudistuksiin lähinnä ”ei”.
– Oppositiolla oli mahdollista loppuvuodesta tuoda pöytään vaihtoehtoja vaihtoehtobudjeteissa. Niissä ei ratkaisuja löytynyt, Orpo sanoo.
Hallitus ei hyväksy veto-oikeutta ammattiliitoille
Hallitus ei Orpon mukaan osallistu sellaiseen neuvottelupöytään, jossa pitäisi luopua hallitusohjelmassa sovituista tavoitteista.
Hän kokee, että palkansaajajärjestöt haluaisivat erillisissä neuvotteluissa juuri estää kaikki uudistukset.
– Ei voi olla veto-oikeutta parlamentaarisella enemmistöllä päätetyistä tavoitteista.
Orpo paljastaa kuitenkin samalla käyvänsä taustakeskusteluja järjestöjen kanssa. Nähtäväksi jää, johtavatko keskustelut edes jonkinlaiseen välirauhaan työmarkkinoilla.
– Käyn keskusteluja taustalla. Kannustan löytämään yhteistä ymmärrystä. Myös työministeri Satonen on jatkuvasti yhteydessä työmarkkinaosapuoliin taustalla Mutta vetovastuu on hallituksella ja nämä uudistukset ovat välttämättömiä, Orpo toteaa.
Ammattiliitot sanovat hallituksen politiikan heikentävän työntekijöiden asemaa, kun esimerkiksi työttömyysturva, irtisanomissuoja ja lakko-oikeus heikentyvät.