Olen viimeisen reilun viikon aikana tavannut kahdenvälisesti yhteensä 15 eurooppalaista päämieskollegaa. Vaikka EU-tasolla teemme päätöksiä 28 maan voimin, on maiden kahdenvälisillä neuvotteluilla ja saumattomilla väleillä päämiesten kesken tärkeä merkitys, kirjoittaa MTV Uutisten nettivieras, pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Minulle eurooppalainen yhteistyö ja EU:ssa vaikuttaminen on tärkeä ja hyvin mieluinen osa pääministerin työtä. Suhteet eurooppalaisiin kollegoihin ovat mutkattomat. Tältä pohjalta on hyvä edistää myös kansallisia etujamme EU:n päätöksenteossa.
Olen ilmoittanut, että EU:n puheenjohtajuuskautta silmällä pitäen tulen tapaamaan jokaisen EU-maan päämieskollegan kahden kesken joko täällä Suomessa tai kunkin kotimaassa. Haluan, että valmistelemme puheenjohtajuuskautemme huolella alusta alkaen.
Tavoitteena turvallisuus ja kasvu
Kuluneen viikon päämiestapaamiset niin täällä Helsingissä kuin edeltävällä viikolla Oslossa olivat merkityksellisiä ja tärkeitä. Agendalla olivat puheenjohtajuuskautemme lisäksi brexit, rahaliitto EMU:n jatkoaskeleet, tuleva EU:n monivuotinen budjetti sekä ylipäätään eurooppalaisen yhtenäisyyden, vahvan arvopohjan ja oikeusvaltioperiaatteiden vaaliminen.
Tapaamisissa tiivistin tavoitteemme tulevien vuosien EU:n kehittämisen osalta kahden otsikon alle; turvallisuus ja kasvu. Nämä ovat kokonaisuuksia, joissa EU:lta on löydyttävä konkreettisia toimia ja edistystä. Nämä ovat myös asioita, jotka tulevat näkymään kansalaistemme jokapäiväisessä arjessa.
EU voi olla uskottava toimija vain, jos pystymme pitämään huolen kansalaistemme turvallisuudesta. Euroopan unioni on kehittänyt nopealla tahdilla puolustusulottuvuuttaan. Suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia.
Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa. Haluamme laajentaa selkeästi puolustusyhteistyötä kriisinhallinnasta kansalaisten arjen turvallisuuden asioihin. Olemme nostaneet Lissabonin sopimuksen yhteisvastuuseen liittyvän artiklan yhdessä esille ja pohdittavaksi. Olemme saaneet useita kumppaneita työhön rinnallemme.
Vastuullinen ilmastopolitiikka on tärkeää
Toisaalta, iso osa tulevaisuuden turvaa on vastuullinen ilmastopolitiikka. Euroopan on otettava selkeä globaali johtajuus ilmastopolitiikassa. Ainoastaan tällä tavoin saavutamme Pariisin sopimuksen tavoitteen pitää ilmastomme lämpeneminen alle kahdessa asteessa.
Suomi on omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään noussut todelliseksi ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi unionin sisällä ja kansainvälisesti.
Yhdessä muiden kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien jäsenmaiden kanssa olemme kannustaneet Euroopan komissiota antamaan ennen Puolan joulukuun alussa pidettävää ilmastokokousta pitkän aikavälin ilmastostrategian 2050 saakka. Tämä toteutunee. Tämä veisi EU:ta kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissä.
EU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä. Meillä ei ole aikaa odottaa seuraavia vuosia tai vuosikymmeniä. On toimittava välittömästi. Olemme kansallisesti hoitaneet tavoitteemme, joten olemme uskottava toimija myös eurooppalaisella tasolla. Meitä kuunnellaan ja näkemyksiämme arvostetaan.
Kasvun kautta voimme luoda yhteistä hyvinvointia. Tärkeimmät kasvun moottorit EU:ssa ovat entistä toimivammat sisämarkkinat, digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen sekä vapaan kaupan puolustaminen globaalisti.
Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa EU:n on otettava myös vapaa kaupan osalta johtajan rooli. Tämä vaati saumatonta yhtenäisyyttä kaikkien jäsenmaiden kesken.
Muuttoliikkeen ongelmat on ratkaistava
Kasvun ja turvallisuuden kannalta muuttoliikkeen tuomien haasteiden ratkaiseminen on keskeisessä roolissa. Suomen jo pitkään ajama kokonaisvaltainen lähestymistapa on saanut kannatusta myös muilta jäsenmailta. Tämä tuli esille myös tämän viikon tapaamisissa.
Osana muuttoliikkeen ratkaisemista on entistä vahvemman strategisen kumppanuuden luominen Afrikkaan muuttoliikkeen juurisyihin puuttumiseksi. Kumppanuuden, josta hyötyvät niin Afrikka kuin Eurooppa. Esitin torstaina konkreettisen aloitteen komission puheenjohtaja Junckerille.
Haluan, että osaksi Afrikka-kumppanuutta perustamme metsiin ja ilmastoon keskittyvän ohjelman, jolla tuemme metsien hoitoa ja metsien istuttamista Afrikan maihin. Hiilinieluja kasvattamalla luomme sekä uudenlaista yrittäjyyttä maanosaan, että vastaamme ilmastohaasteeseen. Uskon, että aloitteemme etenee ripeästi.
Tämän viikon tapaamiset osoittivat omalta osaltaan sen, että Suomen työtä EU:ssa arvostetaan ja meidän ääntämme kuullaan. Tulokset vaativat työtä ja pohjan, jolle luottamus neuvottelupöydissä on rakennettu. Tältä pohjalta voimme luottavaisin mielin katsoa kohti syksyä 2019 ja ottaa varmoin ottein EU:n puheenjohtajamaan vetovastuun.