Asiakasmaksujen korotukset ja lääkkeiden omavastuiden muutokset lisäsivät etenkin ikääntyneiden suhteellista köyhyyttä Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore tutkimus.
Tutkimuksen mukaan vuosina 2015–2019 toimineen Sipilän hallituksen kaudella toteutetut politiikkatoimet siirsivät noin 5 500 henkilöä köyhyysrajan alapuolelle ja syvensivät rajan alapuolella entuudestaan olleiden köyhyyttä. Suhteellinen köyhyys kasvoi etuuksien ja verotuksen muutosten vuoksi.
THL:n tutkimuspäällikön Jussi Tervolan mukaan Sanna Marinin hallituksen toimet ovat puolestaan jonkin verran vähentäneet köyhyyttä suhteessa hintatasoon, vaikka hintatason nousu kasvattikin köyhyyttä hetkellisesti.
– Suurin osa etuuksista ja myös verotus on sidottu indekseihin, ja vuoden alussa tehtiin indeksikorotuksia, Tervola sanoo STT:lle.
Tervolan mukaan myös ikääntyneiden köyhyysaste madaltui Marinin hallituskaudella. Asiaa selvitettiin perusturvan riittävyyden arviointiraportissa. Marinin hallitus nosti vuonna 2020 erityisesti pieniä eläkkeitä.
Lue myös: Neljäsosa toimintarajoitteisista ihmisistä on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä Suomessa
Vaalikonevastausten perusteella asiakasmaksut eivät nouse
Vaalien alla riitti puhetta kestävyysvajeesta. Tervolan mukaan on poliittinen prioriteettikysymys, kuinka niukkuutta jaetaan.
Tervola sanoo, että erikoissairaanhoidon asiakasmaksuista leikkaaminen ei lisää samalla tavalla hoidon saatavuutta kuin perusterveydenhuollon asiakasmaksujen alentaminen.
– Jos asiakasmaksuja edelleen vähennetään, se kannattaa tehdä perusterveydenhuollon asiakasmaksuista. Hoidon saatavuudesta on puhuttu paljon, ja asiakasmaksut ovat yksi mahdollinen este.
Tervola sanoo, että Ylen vaalikyselyn perusteella kukaan nykyisten eduskuntapuolueiden johtajista ei kannata asiakasmaksujen korotuksia.
Kun puhutaan muista kuin ikääntyneistä, Tervola sanoo, että kaikista pienituloisimmat ovat pitkäaikaistyöttömiä ja opiskelijoita.
– Siksi köyhyyttä voidaan vähentää esimerkiksi työttömyysturvan ja asumistuen muutoksilla.
THL:n, Kelan ja Turun yliopiston tutkimuksessa pystyttiin ensimmäistä kertaa arvioimaan verotukseen, sosiaalietuuksiin ja terveysmenoihin tehtyjen politiikkamuutosten terveysvaikutuksia.
Tutkimuksessa oletettiin, että kaikki toimeentulotukeen oikeutetut hakisivat sitä. Simuloinnin mukaan toimeentulotuki jopa puolitti terveysmenojen korotusten köyhyysvaikutukset. Tervola kuitenkin sanoo, että moni oikeutettu ei hae toimeentulotukea. Siksi tutkimuksessa havaitut köyhyysvaikutukset ovat todennäköisesti hieman aliarvioituja.
Lue myös: SAK: Joka kymmenes duunarityötä tekevä suuressa köyhyysriskissä – "Joka kolmannella talous ei kestäisi yllättäviä menoja"
Juttua korjattu klo 16.18: Toinen lause korjattu muodosta "Sipilän hallituksen politiikkatoimet" muotoon "Sipilän hallituksen kaudella toteutut politiikkatoimet". Tämä johtuu THL:n täsmennyksestä, että pieni osa lääkeomavastuiden muutoksista vuonna 2016 oli edellisen hallituksen päättämiä.