Huomenna maanantaina Madridissa alkavassa YK:n ilmastokokouksessa pitäisi saada sovittua viimeisetkin kiistakysymykset Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöistä. Mailta odotetaan myös päästövähennyslupausten korottamista, koska tähän mennessä annetut lupaukset eivät riitä pysäyttämään lämpenemistä alle kahteen asteeseen.
Suomi on EU:n puheenjohtajamaana tärkeässä roolissa tämän vuoden ilmastokokouksessa. Suomen pääneuvottelija on nimetty yhdeksi kolmesta EU:n pääneuvottelijasta.
– Vastuu varmaan painaa, mutta totta kai tehtävä on hirveän mielenkiintoinen ja onhan tämä myös näköalapaikka pienelle Suomelle ja ylipäätään meidän hallinnolle iso ponnistus. Meidän suurin tavoitteemme on se, että EU:lla on kunnianhimoiset, vahvat kannat ja EU pystyy myös neuvotteluissa edistämään näitä näkemyksiä, luonnehtii pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä.
Madridin ilmastokokoukseen odotetaan 25 000 osallistujaa.
Asialistalla päästövähennyshankkeet toisissa maissa
Kokouksessa pitäisi saada valmiiksi viime vuonna hieman kesken jäänyt Pariisin sopimuksen sääntökirja. Sopuun pitäisi päästä siitä, millaisilla ehdoilla maat voivat toteuttaa päästövähennyshankkeita toisessa maassa.
– Sen takia nämä toimeenpanosäännöt ovat tärkeät, että ei olisi tuplalaskentaa eli sitä yhtä päästövähenemää ei voi laskea sekä ostajamaan että myyjämaan hyväksi. Viime vuonna Katowicen neuvotteluissa toimeenpanosäännöistä jäivät puuttumaan nämä vapaaehtoisia markkinamekanismeja koskevat säännöt eli niissä on pakko edetä Madridissa, sanoo Honkatukia.
Valtioiden päästövähjennystavoitteet ovat riittämättömiä ja niitä on kiristettävä, jos ilmastonmuutos aiotaan pysäyttää.
Paineet suurempiin päästövähennyksiin kasvavat
Monet odottavat, että Madridissa valtiot kertovat, miten kurotaan umpeen sitä kuilua, joka on ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittavien päästövähennysten ja maiden omien ilmastotavoitteiden välillä. Myös nuori ilmastoaktivisti Greta Thunberg on matkalla Madridin ilmastokokoukseen muistuttamaan päästövähennysten kiireellisyydestä. Thunberg twiittasi, että häntä kuljettava vene rantautuu Lissaboniin tiistaina 3.12.
– Kyllähän tässä totta kai paine kasvaa kohti G20-maita, että kyllä heidän pitää saada taloutensa vähäpäästöiselle uralle, huomauttaa Honkatukia.
– Odotamme, että sieltä tulee ihan selkeästi suurimmilta saastuttajamailta viestiä siitä, miten he aikovat kiristää omia päästövähennystavoitteitaan ja kirittää omaa ilmastopolitiikkaansa, vaatii WWF Suomen ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Syyskuussa järjestetyssä YK:n pääsihteerin ilmastokokouksessa lähes 70 maata sitoutui korottamaan päästövähennystavoitteitaan. Näiden maiden osuus maailman päästöistä on kuitenkin vain noin yhdeksän prosenttia. Viimeistään valtioiden pitäisi Pariisin sopimuksen mukaisesti korottaa päästövähennystavoitteitaan ensi vuoden aikana. Varmaa ei siis ole, että korotuksista kerrotaan jo Madridin kokouksessa.
EU-komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut tiukentaa EU:n ilmastotavoitteita.
EU: lta odotetaan uusia ilmastolupauksia
EU: lta odotetaan ilmastojohtajuutta, mutta EU-maat eivät ole vielä pystyneet sopimaan vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteesta eikä myöskään vuoden 2030 välitavoitteesta.
– Tilanne ei ratkea, jos ei saada edelläkävijöitä ja EU:lla olisi nyt hyvä mahdollisuus ottaa se rooli, mutta se vaatii, että EU itse päivittää omat tavoitteensa Pariisin sopimuksen mukaisesti. Tärkeintä on EU:n lyhyen tähtäimen tavoite, jolla lähdetään kohti vuotta 2030, muistuttaa Rahunen.
Eurooppaneuvosto on koolla Brysselissä Madridin ilmastokokouksen loppupäivinä ja asialistalla on myös vuoden 2050 hiilineutraaliustavoite.
– Komission uusi puheenjohtaja von der Leyen on puhunut vahvasti EU:n päästövähennystavoitteen korottamisen puolesta. Ja päämiesten keskustelussa siellä Brysselissä on varmasti esillä 2050 nettonollatavoite, pohtii Honkatukia."
Nähtäväksi jää, ehditäänkö päätös tehdä Madridin ilmastokokouksen aikana. On myös mahdollista, että uusi EU-komissio esittäisi jonkin ilmastoavauksen Madridin kokouksen loppupuolella.
YK:n pääsihteeri António Guterres (oik.) vaati ilmastokokouksen aattona järjestämässään tiedotustilaisuudessa valtioilta konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Ilmastoneuvottelut etenevät hitaasti ja ovat turhauttavia
Jokavuotisia ilmastokokouksia on kritisoitu siitä, että tulokset ovat vaatimattomia ja kokoukset kalliita. Madridin kokoukseen odotetaan yhteensä 25 000 osallistujaa, kun mukaan lasketaan neuvottelijoiden lisäksi järjestöjen, yritysten ja median edustajat.
– Prosessi on hidas ja turhauttava, mutta samaan aikaan monenkeskinen järjestelmä on se ainoa prosessi, joka meillä on. Siellä on tilanteita, joissa osanottajat jankkaavat omia kantojaan, mutta samaan aikaan aika ajoin jotain isoa tapahtuu kuten esimerkiksi Pariisin sopimus ja viime vuonna sovitut sopimuksen toimeenpanosäännöt, puolustaa Honkatukia ilmastokokouksia.
Myös ympäristöjärjestöt pitävät kokouksia tarpeellisina.
– Ovat ne ilman muuta hyödyllisiä. Ei meillä oikeastaan ole muutakaan foorumia, missä näistä asioista keskusteltaisiin, muistuttaa Rahunen.
Madridin ilmastokokous päättyy perjantaina 13.12., ellei se sitten veny jatkoajalle kuten on käynyt monta kertaa.