Sunnuntaina alkavalta Glasgown ilmastokokoukselta odotetaan paljon. Valtioiden toivotaan tekevän uusia päästövähennyslupauksia, jotta ilmastonmuutos voitaisiin pysäyttää 1,5 asteeseen. Nykyisillä päästövähennyslupauksilla ollaan matkalla kohti 2,7 asteen lämpenemistä.
Glasgown kaupunki Skotlannissa isännöi kaksiviikkoista YK:n ilmastokokousta sunnuntaista alkaen. Heti kokouksen alussa maanantaina paikalle saapuvat 130 valtion päämiehet. Heidän odotetaan ilmoittavan uusista päästövähennyksistä, joilla ilmaston lämpeneminen saataisiin kuriin.
– Tämä olisi yksi tärkeä viesti, joka sieltä Glasgowsta tarvitaan, että 1,5 asteen tavoite on edelleen meille se keskeinen ja siihen pyritään ja sitä varten ollaan valmiita tekemään lisätoimia, toteaa Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä.
Jos päästövähennystavoitteita ei kiristetä, ilmasto lämpenee 2,7 asteella.
Useat maat eivät ole kiristäneet ilmastotavoitteitaan
Tähän mennessä annetut päästövähennyslupaukset eivät riitä pysäyttämään ilmaston lämpenemistä 1,5 asteeseen. Nykytoimilla ollaan matkalla 2,7 astetta lämpimämpään maailmaan. Esimerkiksi Kiinalta, Venäjältä, Australialta ja Intialta odotetaan ilmoituksia omien ilmastotavoitteiden kiristämisestä.
– Tässä vaiheessa pitää aina katsoa se, tehdäänkö me riittävästi Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemisrajan valossa ja aina kun jäädään siitä jälkeen, niin se ei riitä. Valitettavasti nyt voi hyvällä todennäköisyydellä sanoa, että kaikkia vastauksia tästä kokouksesta ei saada, uskoo ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.
Glasgown ilmastokokoukseen on rekisteröitynyt 30 000 osanottajaa.
Ilmastorahoitus on yksi kiistakysymyksistä
Kokouksessa yritetään saada valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, joka on edelleen kesken. Kiistaa aiheuttaa myös ilmastorahoitus. Teollisuusmaat ovat luvanneet kehitysmaille 100 miljardia dollaria vuodessa ilmastotoimiin, mutta luvattua summaa ei ole saatu kerättyä.
– Yhdysvallat on luvannut lisätä runsaasti ilmastorahoitusta, mutta lähtötaso on heikompi, koska heille tuli monen vuoden tauko ilmastorahoitukseen. EU-maista monet ovat luvanneet lisärahoitusta. EU on suurin ilmastorahoituksen antaja ja myös Suomi on luvannut lisää ilmastorahoitusta, kertoo Nummelin.
– Tosiasia on tällä hetkellä, että isoimman laskun ilmastokriisistä maksavat ne, jotka ovat sitä kaikkein vähiten aiheuttaneet eli köyhät ihmiset köyhissä maissa. Se on sietämätön ja kohtuuton tilanne. On selvää, että ne rahat pitää löytyä rikkaista maista ja niiltä, jotka ovat eniten tätä ongelmaa aiheuttaneet, vaatii Kosonen.
Paineita tämän vuoden kokoukseen lisää sekin, että viime vuoden ilmastokokous peruttiin koronapandemian takia.
– Tässä ei ole kahteen vuoteen ollut fyysisiä kokouksia. Se tarkoittaa, että meille on kasaantunut asioita sinne agendalle ja asialista on valtavan pitkä. Pitkiä päiviä on edessä kyllä, arvioi pääneuvottelija Nummelin.
Ensimmäiset mielenosoittajat on jo nähty ilmastokokouspaikan edustalla.
30 000 osallistujaa tulossa
Ilmastokokoukseen on rekisteröitynyt 30 000 osanottajaa. Neuvottelijoiden lisäksi paikalla on muun muassa kansalaisjärjestöjen, kaupunkien ja yritysten edustajia.
– Nämä asiat ratkeavat sillä, että me kansalaiset pidetään painetta yllä sekä päättäjiä että yrityksiä ja sijoittajia kohtaan, että päästään sille polulle, mitä Pariisin sopimus velvoittaa, sanoo Kosonen.
Ensimmäiset mielenilmaukset kokouspaikan lähistöllä on jo nähty.