Päätoimittajan kommentti: Tässä on Suomen sisäpolitiikan hämmentäjä numero yksi

Rydmanin avustuskiistasta suora arvio: "Haluaa ärsyttää Orpoa"

Rydman hylkäsi lastensuojelun tutkimukselle jo myönnetyn rahoituksen: "Hallitus ei halua puolueetonta kriittistä tutkimusta"

Mutta uutta pukkaa jo. Torstaina Rydman heitti – ilmeisesti perussuomalaisille suotuisan Ylen puoluekannatusmittauksen innoittamana – härskin pallon viestipalvelu X:ssä. ”Jos perussuomalaiset nousee kannatuksessa vielä kokoomuksen ohi, nousee myös kokoomuksen kynnys lähteä mukaan Lindtmanin rahanjakohallitukseen. Tällöin tulisi mahdolliseksi rakentaa perussuomalaisten johdolla eduskunnan enemmistöön nojautuva keskustaoikeistolainen hallitus, vaikka SDP olisikin suurin puolue”, hän kirjoitti.

Härski Rydmanin heitto oli sen vuoksi, että suomalaisessa parlamentarismissa on muodostunut käytäntö, jonka mukaan vaaleissa eniten paikkoja saanut puolue saa pääministerin paikan ja muodostaa hallituksen.

Sdp:stä jyrkkä reaktio

Ei siis ihme, että kannatusmittauksia ylivoimaisesti johtava Sdp reagoi välittömästi. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen piti Rydmanin aloitetta demokratian halventamisena. Puolueen varapuheenjohtaja Nina Malm reagoi vielä jyrkemmin: ”Rydmanin avoin haaveilu vaalituloksen ja kansan tahdon sivuuttamisesta heikentää suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa”, hän kirjoitti tiedotteessa.

Sekä Tuppurainen että Malm ovat oikeassa. Olisi ennenkuulumatonta, että vaalivoittaja ohitettaisiin hallitusta muodostettaessa. Epäilemättä myös suuri joukko äänestäjiä, ainakin ne jotka ovat äänestäneet vaalivoittajaa, voisi kokea tulleensa petetyksi.

Silti on hyvä muistaa, ettei mitään laitonta tapahtuisi, vaikka vaalivoittaja joutuisikin jäämään oppositioon. Suomen perustuslaki ei nimittäin ohjaa hallituksen muodostamista. Siellä ainoastaan todetaan: ”Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta.”

Valtioneuvoston sivuilla puolestaan kuvataan vakiintunutta käytäntöä näin:

Vaaleissa eniten kansanedustajia saaneen eduskuntaryhmän edustaja kutsuu ryhmien edustajat neuvotteluun, jossa sovitaan hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjästä. (--) Hallitustunnustelija esittää eduskuntaryhmille kysymyksiä, joilla hän selvittää puolueiden näkemyksiä hallituksen muodostamisen kannalta keskeisiksi katsomiinsa kysymyksiin. Vastausten ja käymiensä keskustelujen perusteella hallitustunnustelija ilmoittaa, mitkä ryhmät aloittavat neuvottelut uuden hallituksen muodostamisesta. (--) Myös hallitustunnustelija voi vaihtua, jolloin hallitusta ryhdytään kokoamaan uudelta pohjalta.”

Viimeinen virke on se, johon Rydman ehdotuksensa ripustaa ja joka puolestaan Sdp:ssä nostattaa niskakarvoja. Sdp on nykyisen kannatuksensa valossa ensi kevään vaalien ykkönen, mutta entäpä, jos muut vaalien suuret (porvari)puolueet eivät halua sen kelkkaan lähteä?

Vaalien blokkiutuminen tukee Rydmanin haaveita

Viimeistään vuoden 2023 vaaleissa Suomessa alettiin lähestyä ns. blokkiasetelmaa, jossa vastakkain olivat karkeasti ottaen oikeiston ja vasemmiston vaihtoehdot. Jos tämä kehitys voimistuu, Rydmanin fantasioima vaihtoehtokin voisi olla mahdollinen. Pontimena voisi olla perustavaa laatua oleva erimielisyys harjoitettavasta talouspolitiikasta kuten oli neljä vuotta sitten keväällä. Silloin äänestäjien enemmistö piti uskottavampana Orpon ja Purran tarjoamaa säästöpolitiikkaa kuin Marinin velkavetoista taloudenpitoa.

Todennäköisempää kuitenkin on, että keväällä 2027 edetään tutuin askelmerkein. Vaalien voittaja aloittaa hallitustunnustelut ja kokoaa porukan yhteisesti sovitun ohjelman taa. Ei ole odotettavaa, että puolueet lähtisivät keikuttamaan venettä tilanteessa, jossa seuraavaakin hallitusta odottaa jättiurakka Suomen talouden tervehdyttämisessä.

Lue ja katso myös: Purrasta pääministeri mersupersujen avulla? Pöllöraati avasi PS:n uuden nousun syitä

10:57