Päätoimittajan kommentti: Tuskinpa mikään raha riittää segregaation torjuntaan

– Onhan se valtava haaste Helsingissä tällä hetkellä. Ykkös- ja kakkosluokalle voi tulla täysin kielitaidottomia lapsia. Voi olla myös, että niiden lasten kanssa ei ole yhteistä kieltä. Ja vaikka eriyttäminen on opettajan perustyötä, niin onhan se valtava haaste. Se on pois jostain muilta oppilailta. Usein autetaan sitä, joka on äänekkäin ja huutaa kovimpaa. Eli sitten voi olla, että opettajan aika menee siihen, että heikommalla kielitasolla luokassa opiskeleva oppii edes jotain, yksi haastateltu opettaja kertoo. Hän ei halunnut esiintyä omalla nimellään, koska kritisoi myös omaa työnantajaansa.

Opettajien kommentit auttavat osaltaan ymmärtämään, miksi monet vanhemmat ovat närkästyneitä koulupiirirajojen uudelleen piirtelystä. Ja miksi monet ovat valmiita jopa muuttamaan saadakseen lapsensa kouluun, jossa ei tarvitse miettiä, mihin opettajan aika ja huomio oppitunnilla kuluu.

On tuskin yllättävää, että vastanneiden opettajien suurin kritiikki liittyy resursseihin. Toivotaan pienempiä luokkakokoja, tasoryhmiä, kunnolla suomea puhuvia koulunkäynninohjaajia, pakollisia valmistavia luokkia.

Tarvittaisiin siis lisää rahaa. Yltäkylläisessä alhaisen kuntaveroprosentin Helsingissä rahaa saattaisi ollakin, mutta se vaatisi kovaa poliittista tahtoa ja kenties tinkimistä jostain muualta.

Rahaa nimittäin kuluu jo nykyisinkin. Yhtenä referenssinä voi käyttää Ylen kolmen vuoden takaista perusteellista juttua Mikä kouluissa maksaa. 

Jutun perusteella voi päätellä, että suomenkieliseen perusopetukseen varatusta satojen miljoonien budjetista lohkotaan suoraan tai erillisrahoituksen kautta useampi kymmenen miljoonaa kouluihin, joissa oppilaiden vanhempien tulotaso on alhainen ja vieraskielisten oppilaiden määrä suuri. 

Lue myös: Shawn Huff helsinkiläiskoulujen kielihaasteista: Rahaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan

Keinot eriytymisen torjuntaan ovat lopussa

On hyvä kysymys, riittääkö lopulta mikään raha segregaation torjuntaan. Ihmiset muuttavat sen mukaan, mihin tulotaso antaa myöten. 

Monet kantasuomalaiset eivät halua asua alueilla, joilla on paljon sosioekonomisesti heikossa asemassa olevia ihmisiä, maahanmuuttajat mukaan lukien. Maahanmuuttajat todennäköisesti haluavat asua mieluummin omiensa keskuudessa: kieli, uskonto, tavat, tutut ihmiset.  

Kun muut konstit on käytetty, Helsingissä keksittiin piirrellä uusiksi koulupiirien rajoja. Se on kätevää ja lähes ilmaista, mutta kaupungin päättäjien kannattaisi olla rehellisiä ja kysyä itseltään: Voidaanko puliveivauksella saada mitään hyödyllistä aikaiseksi? Se suututtaa asukkaita, ja ne jotka kykenevät, äänestävät jaloillaan.

Lue myös: Suomen "segregoitunein kaupunki" taistelee koulujen eriytymistä vastaan – tämä voi olla pelastus

Pitäisi puhua maahanmuuton määrästä ja laadusta

Segregaatiota vastaan sätkiminen on oikeastaan turhaa, ellei samalla tarkastella maahanmuuttopolitiikkaa kokonaisuutena. 

Jos kielitaidottomien vieraista kulttuureista tulevien maahanmuuttajien määrä tasaisesti kasvaa, niin kuin se kasvaa muun muassa perheenyhdistämisten tai halpatyövoiman vastaanoton myötä, mikä mahtaa olla todennäköinen lopputulos? Vähentyykö vai lisääntyykö väestön eriytyminen? Helpottuuko vai vaikeutuuko opettajien työ? Mitä tapahtuu kantaväestön asenteille?

Suomessa on pureuduttu valitettavan harvoin peruskysymykseen eli siihen, kuinka paljon maahanmuuttoa talous, yhteiskunta ja ihmiset kestävät.

On mahdollista, että Sdp:n järjestämä kesäyllätys, julkilausumat tiukemmasta maahanmuuttopolitiikasta, enteilevät suunnanmuutosta myös meikäläisessä keskustelussa. Avausta voi pitää vaalienalustemppuna, mutta yhtä hyvin se voi olla aito reaktio kentältä, siis Sdp:n potentiaalisilta äänestäjiltä, tulevaan paineeseen.

Eriytymiskeskustelun tuoksinassa on hyvä muistaa, että kantasuomalaisilla ja täällä jo olevilla maahanmuuttajilla on kuin onkin yhteinen intressi vaalittavana: on kaikkien edun mukaista, että mahdollisimman monesta maahanmuuttajasta tulee osallistuva jäsen suomalaiseen yhteiskuntaan.

Lue myös: Ministeri tylyttää Helsinkiä koulupäätöksestä: "Lapsia aiotaan raahata ympäri Helsinkiä"