Päättäjät tuntevat luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä vielä heikosti. Niistä on kuitenkin saatu hyviä tuloksia.
Luonto- ja eläinavusteisten menetelmien käyttö terveydenhuollon palveluissa on Suomessa melko harvinaista. Menetelmien käyttöä rajoittaa se, että luonto- ja eläinavusteiset toimintatavat tunnetaan vielä heikosti päättäjien, palvelunjärjestäjien ja viranomaisten keskuudessa, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Elina Vehmasto.
Vehmaston mukaan luontoavusteiset menetelmät toimivat tutkitusti parhaiten mielenterveys- ja päihdetyössä, erilaisten terveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja työkyvyn ylläpidossa. Esimerkiksi terveysmetsätoiminta – joka pitää sisällään erilaisia ohjattuja hyvinvointiretkiä metsiin – on yksi Suomessa käytössä olevista luontoavusteisista toimintatavoista.
Lue myös: Tutkimus: Metsähakkuut syypää hömötiaisten määrän laskuun
"Ammattilaiset näkevät palvelut tuloksellisina"
Eläinavusteisuutta puolestaan on käytetty esimerkiksi puhe-, toiminta- ja fysioterapiassa, ja Vehmaston mukaan sen käytöstä on saatu lupaavia kansainvälisiä tuloksia myös psykoterapeuttisessa, neurologisessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa.
Eläinavusteisia hyvinvointipalveluja toteutetaan useimmiten koiran tai hevosen kanssa, muun muassa ratsastuksen parissa. Myös muiden eläinten käyttö on yleistymässä, ja palveluntarjoajia on jo eri puolilla maata.
– Luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä käyttävät ammattilaiset näkevät palvelut tuloksellisina, mutta asiakkaille sopivien palvelujen hankkimiseen ei usein ole resursseja. Suomalaista tutkimustietoa luonto- ja eläinavusteisuuden hyödyistä kaivataan lisää, Vehmasto sanoo.
Menetelmiä käytetään Suomessa eri-ikäisten asiakkaiden hyvinvointipalveluissa, mutta mahdollisesti eniten kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena.
Lue myös: Suomalaistutkimus selvitti puistoissa ja metsissä käyskentelyn vaikutusta pääkaupunkilaisten terveyteen – pelkkä viheralueen läheisyys ei riitä
Fysioterapiat jäivät Kelan korvausten ulkopuolelle
Vuodenvaihteessa voimaan tulleen sairausvakuutuslakimuutoksen myötä Kelan korvausten ulkopuolelle jäivät kaikki fysioterapiat – eli myös ne, joissa on käytetty eläinavusteisia menetelmiä.
Kela hyväksyy eläinavusteiset menetelmät enää vain vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioissa tarkkaan määritellyillä kriteereillä, kertoo Kelan erikoissuunnittelija Irma Paso.
Luontoavusteisia menetelmiä sen sijaan ei ole käytössä Kelan lääkinnällisessä kuntoutuksessa, joten niitä ei voida käyttää edes osana vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita.
Koulutus kannattaa tarkistaa
Luonto- tai eläinavusteisen menetelmän käyttö Kelan korvaaman vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiassa edellyttää muun muassa sitä, että terapeutilla on terapia-alan koulutuksen lisäksi erillinen lisäkoulutus eläin- tai luontoavusteisen menetelmän käyttöön.
Suomessa ei ole varsinaista tällaiseen työhön valmistavaa tutkintoa, vaan sen sijaan erilaisia täydennyskoulutuksia, joiden laajuus, sisältö ja laatukriteerit vaihtelevat. Kannattaakin katsoa tarkkaan, millainen koulutus luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä tarjoavalla henkilöllä on, muistuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulun asiantuntija, terveystieteiden tohtori Varpu Wiens.
– Menetelmät vaativat kuitenkin paljon osaamista, Wiens painottaa.
Luonto- ja eläinavusteista toimintaa ei valvota Suomessa millään lailla, ja palveluja saattavat tarjota myös täysin kouluttamattomat henkilöt. Esimerkiksi terapeutti-nimikettä ei ole suojattu.
Luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä toteutetaan sekä julkisessa terveydenhuollossa että yksityisellä sektorilla.
Lue myös: Ennakkotiedot: Liki 370 luonnossa liikkujaa rikkoi tänä vuonna lakia – valvonnan tarve kasvaa jatkuvasti
Eläimet tehostavat kuntoutusta
Eläinten ja luonnon läsnäolo edistää lempeästi terapiasuhteen syntymistä ja tehostaa kuntoutuksen vaikutuksia. Ihmiset usein myös sitoutuvat tällaiseen terapiaan tavanomaista paremmin, Varpu Wiens kuvailee.
– Jos esimerkiksi nuorella on paha olla, eikä hän osaa sanoittaa omia tuntemuksiaan, perinteinen terapiavastaanotto, jossa on pöytä terapeutin ja asiakkaan välissä, on jo lähtökohtaisesti aivan erilainen tilanne kuin se, että nuori lähteekin terapeutin kanssa metsään kävelylle tai eläinten pariin.
Wiensin mukaan eläin- ja luontoavusteisessa terapiassa ei välttämättä edes tarvita sanoja. Kun luonto tai eläimet tuovat terapiaan hyväksyvää läsnäoloa, myös puhumisen kynnys voi madaltua valtavasti.
Jos taas verrataan esimerkiksi perinteistä fysioterapiaa ja ratsastusterapiana toteutettavaa fysioterapiaa, hevosen selässä fysioterapian vaikutukset voivat Wiensin mukaan alkaa kuin huomaamatta: eläimen liike ja lämpö vievät toipumista eteenpäin.
Wiens kertoo, että luonto- ja eläinavusteisista menetelmistä hyötyvät erityisesti ne, joilla ei ole esimerkiksi varaa pitää lemmikkieläimiä tai asua sellaisessa elinympäristössä, jonka lähellä on luontoa.
– Tutkimusten mukaan on todella merkityksellistä, että ihmisillä on viheralueita hyvin saavutettavissa omassa arkisessa elinympäristössään.