Lumikuorma kasvoi helmikuun lopulla reilusti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Siellä lunta on nyt yleisesti 100-150 kilogrammaa neliömetrillä. Suomen ympäristökeskus kehottaa tarkkailemaan isojen hallien kattojen lumikuormia ja poistamaan lumia tarvittaessa.
– Aiempina vuosina suurten hallien ja muiden laajarunkoisten rakennusten kattojen rakennevirheet ovat alkaneet ilmetä lumikuorman kasvettua 80-100 kiloon neliömetrillä, joten tällaisten rakennusten lumikuorman tarkkailu on nyt tärkeää Pohjois- ja Itä-Suomessa. Tarvittaessa lunta on poistettava katoilta, muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen tiedotteessa.
Vehviläinen muistuttaa, etteivät asuinrakennukset kuulu riskikohteisiin.
– Omakotitalot ja muut asuinrakennukset eivät kuulu riskikohteisiin kattojen lumikuorman osalta. Pikemminkin suuri riski on lumen pudottajien tippuminen katolta sekä katoilta putoavat lumi- ja jäämassat.
Suomessa on sortunut lukuisia kattoja lumikuorman painosta.
Useita sortumia lumikuorman takia
Suomessa on tapahtunut lukuisia lumikuorman aiheuttamia kattojen sortumia.
Tähän asti pahin turma sattui Laukaan Valkolassa helmikuussa 2013, kun ratsastuskoulun käytössä olleen maneesin katto romahti. Turmassa kuoli 10-vuotias tyttö.
Vuonna 2011 helmikuussa sikalan katto romahti lumen painosta Jämijärvellä.
Vuonna 2010 Järvenpään Areenan katto rysähti alas lumikuorman takia. Samana vuonna rengasliikkeen uudehkon teollisuushallin katto romahti lumen painosta Loviisan Kuggomissa.
Vuonna 2006 Halpa-Hallin katto romahti Haapajärvellä. Tammikuussa 2003 sortui Botnia-hallin katto Vaasassa ja helmikuussa romahti osa Jyväskylän Paviljongin messu- ja kongressikeskuksen katosta.
Helmikuussa 2000 pieni osa Lahden jäähallin kattoa romahti lumen painosta.
Huhtikuussa 2015 voimaan tuli laki, joka edellyttää omistajia tarkistuttamaan isojen hallien turvallisuuden.
Sulava lumi kasvattaa jokien virtaamia.
Jokien virtaamat kasvavat
Maaliskuun alkuun ennustetut sateet ja lumen sulaminen kasvattavat jokien virtaamia Etelä- ja Lounais-Suomessa. Jokien vedenkorkeudet nousevat maaliskuun alussa, mutta parin leudomman päivän jälkeen sään ennustetaan taas viilenevän, joten huiput jäävät verrattain pieniksi.
Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskitason tuntumassa, mutta paikoin Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa selvästi ajankohdan keskitasoa alempana.
Viimeisen puolen vuoden sademäärät ovat jääneet paikoin jopa alle 200 millimetrin Savonlinnasta Kokkolaan ulottuvan linjan eteläpuolella, jossa yleensä samalla aikavälillä sataa yli 300 millimetriä.
Ensi kesänä useiden järvien vedenkorkeudet voivatkin jäädä tavallista alemmas kuivan loppusyksyn ja vähälumisen talven johdosta.