Päiväkotien ryhmäkoot aiheuttavat huolenaihetta Espoossa. Kaupungilta korostetaan, että kyseessä on poikkeusjärjestely.
Katso videolta, kuinka jättimäiset ryhmäkoot huolestuttivat vuonna 2015.
Espoolaisen perheenisän mukaan hänen alle kolmevuotiaan lapsensa ryhmässä on tällä hetkellä 17 lasta.
– Se, että ryhmää kasvatetaan hallitsemattomasti, saa lapsia oireilemaan, nimettömänä pysyvä perheenisä toteaa.
Isot ryhmäkoot johtuvat päiväkodeille haetuista poikkeusluvista.
Perheenisä sanoo, että poikkeuslupia on haettu säännönmukaisesti muita enemmän Suvelan ja Espoon keskuksen alueilla.
– Se on mielenkiintoista, että kun olen soitellut ympäri päiväkoteja ja kysellyt alle kolmivuotiaiden ryhmäkokoja, täällä isoja ryhmiä on säännönmukaisesti enemmän, perheenisä pohtii.
Perheenisä: "Se eskaloituu ikävästi"
Seudulla asuu paljon perheitä, joiden äidinkieli ei ole suomi.
– Varmasti olemme monen kanssa yhtä mieltä siitä, että tällaisessa maahanmuuttajien suosimassa lähiössä pitäisi olla ennemminkin muita pienemmät ryhmäkoot. Kun laitetaan suuriin ryhmiin lapsia, jotka eivät osaa suomea, se eskaloituu ikävästi.
Perheenisä korostaa, että ongelma kostautuu myös henkilökunnalle.
– Tilanne lisää stressiä ja sitä kautta sairaslomia. Kun henkilökunnan vaihtuvuus on kovaa, myös lapset kärsivät.
Ruuhkat syntyvät vuodenvaihteessa
Espoon keskuksen varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Marjatta Korhonen myöntää, että ryhmäkoot ovat tällä hetkellä tavallista isompia, mutta painottaa, että kyseessä on poikkeuksellinen tilanne.
Lapsille haetaan hoitopaikkoja ympäri vuoden, mutta Korhosen mukaan painetta on usein erityisesti vuodenvaihteen tienoilla.
– Vuodenvaihteessa varhaiskasvatukseen on niin paljon hakijoita, että ilman poikkeusjärjestelyjä ei ole tarpeeksi paikkoja, Korhonen kiteyttää.
Korhosen mukaan tilanne johtuu myös siitä, että uusiin päiväkoteihin liittyvät investoinnit ovat myöhästyneet ja ryhmät täten kasvaneet.
Isoja ryhmiä kaikkialla Espoossa
Poikkeuslupia haetaan Korhosen mukaan joka puolella Espoota, eikä kyseessä ole vain Espoon keskuksen erikoisuus.
Äidinkieleltään ei-suomenkielisiin lapsiin kiinnitetään huomiota etenkin joustavissa pienryhmissä.
– Silloin yhdellä aikuisella on alle 3-vuotiaiden ryhmässä neljä ja yli 3-vuotiaiden ryhmässä seitsemän lasta. Pienryhmässä voi olla sekä suomen- että muunkielisiä lapsia, jolloin pienryhmässä edistetään suomen kielen taitoa, Korhonen sanoo.
Käytävät ja eteiset sopivat leikkipaikoiksi
Korhonen myös huomauttaa, että varhaiskasvatuslaki mahdollistaa kaikkien päiväkodin tilojen hyödyntämisen lasten toiminnassa.
– Toiset lapset kokevat hyväksi paikaksi käytävätilan, toiset taas leikkivät eteisessä. Vanhempien silmiin saattaa näyttää siltä, että päiväkodissa ei ole järjestystä, mutta näin voidaan toimia.
– Jos joku lapsi löytää soppensa käytävältä, hänelle tarjotaan mahdollisuus leikkiä siellä.
Ryhmäkoot normalisoituvat yleensä kesään mennessä.
– Tilanne muuttuu, kun mennään kesää kohti. Meillä on paineita juuri vuodenvaihteen jälkeen, Korhonen sanoo.