Heikentyneet kädentaidot alkavat näkyä koulujen lisäksi jo monilla aloilla. Pääsiäisviikolla on vietetty Taidon ja käsityön -teemaviikkoa.
Joukko etujärjestöjä julkaisi äskettäin kannanoton, jossa kiinnitetään huomiota ilmiön vaikutuksiin.
Käsityönopettajien liiton puheenjohtaja Minna Hankala-Vuorinen sanoo, että oppilailla riittää kyllä motivaatiota, mutta yleisesti ottaen kädentaidot ja motoriset kyvyt ovat heikentyneet.
Perusasiat eivät välttämättä ole hallussa vielä yläkoulussakaan.
– Pelkästään viivaa pitkin leikkaaminen voi olla todella vaikeaa vielä yläkoulussa. Ja jonkin asian mittaaminen, esimerkiksi kangas- ja ompelutöissä sentin saumavaran jättäminen, niin se mitta-apuvälineen käyttö voi olla tosi haastavaa joillekin, Hanka-Vuorinen sanoo.
Opettajat ovat olleet kehityksestä huolissaan jo aiemminkin, muun muassa MTV Uutisten haastattelussa vuonna 2015.
Älylaitteet yksi syypää
Puheenjohtajan mukaan kädentaitojen heikkenemisen taustalla vaikuttaa muun muassa käsityötuntien karsiminen koulussa.
Opetusta on pitänyt tiivistää, vaikka kädentaidot opitaan nimenomaan jatkuvilla toistoilla. Hän lisäisi tunteja varsinkin yläkoulun puolelle.
Tärkeä syy on myös älylaitteiden lisääntynyt käyttö.
Käsitöitä ei myöskään enää harrasteta vapaa-ajalla entiseen tapaan. Syyllisiä keskittymiskyvyn heikkenemiseen eivät ole vain lapset ja nuoret, vaan aikuiset yhtä lailla.
– Kun tulee sellainen tylsä hetki, niin helposti otetaan kännykkä käteen. Parin sekunnin video voi olla sellainen, ettei pidempään jakseta katsella. Yhteiskunnan muuttuminen näkyy tässäkin, Hankala-Vuorinen toteaa.
Luokanopettajana Vaunukankaan alakoulussa Tuusulassa työskentelevä Tiina Manninen sanoo huomanneensa taitojen vähenemisen viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Intoa riittää, mutta aikaa kuluu perusasioihin niin paljon, että tekemiseen jää vähemmän aikaa. Ero taitavien ja vähemmän taitavien oppilaiden välillä on kasvanut.
– Sen huomaa jo ihan solmujen tekemisessä ja kengännauhojen solmimisessa. Perustaidot uupuvat, Manninen sanoo.
MTV
Yleistaso tyydyttävä
Käsityön oppiaineen oppimistuloksia on viimeksi selvitetty vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa.
Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisemaan tutkimukseen osallistui yhteensä runsaat 1 400 seitsemännen vuosiluokan oppilasta.
Aivan täysin oppilaiden kädentaidot eivät ole romahtaneet, sillä oppilaat saivat keskimäärin 52 prosenttia kaikkien arvioinnin osa-alueiden yhteenlasketusta enimmäispistemäärästä.
Yleistasoa kuvataan tyydyttäväksi. Oppilaiden välillä osaamisessa oli kuitenkin varsin suuria eroja.
Selkeä muutos aiempaan arviointiin oli tyttöjen ja poikien oppimistulosten eriytyminen.
Tytöt saavuttivat huomattavasti poikia parempia tuloksia sekä käsityötietoutta mittaavissa tehtävissä että opettajien arvioimassa kokonaisen käsityöprosessin hallinnassa.
Kädentaidot tarpeen niin rakennustyömaalla kuin lääkärin vastaanotolla
Koulujen lisäksi kädentaitojen rapistumisesta kannetaan huolta jo monella alalla. Ilmiö on nähtävissä esimerkiksi rakennusalalla sekä hammaslääketieteen opiskelijoiden kohdalla.
Muotialan yrityksiä edustavan Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n asiantuntija Auri Kohola sanoo, että alan yritykset joutuvat entistä enemmän kouluttamaan tekijöitä itse. Se taas vaikuttaa kannattavuuteen.
– Kun ei ole harjaantuneisuutta eikä toistoja osaamisen ja koulutuksen kautta, niin kannattavuuteen se vaikuttaa, kun pitää olla joutuisuutta valmistuksen tehtävissä. Ihan yhtä lailla suomalaisen tekstiili- ja muotialan tuotteiden laatu on se meidän valttikorttimme, niin jos ei ole toistuvuutta tai pitkäjänteisyyttä tekemisessä, niin se näkyy valitettavasti laatuongelmina, Kohola sanoo.
Työvoimapula näkyy muotialalla valmistavissa tehtävissä ja tiettyjä osaajia on hyvin vaikea löytää. Konkreettisena esimerkkinä hän mainitsee ompelukonehuoltajat, joita ei ole koulutettu pitkään aikaan.
Harrastuneisuuden ja osaamistason puute näkyy myös siinä, että harjoittelut johtavat harvemmin työsuhteisiin. Käsillä tekeminen on Koholan mielestä myös huoltovarmuuskysymys.
– Yrityksissä on huolta, että onko meillä osaajia kriisitilanteessa toimittamaan vaatteita sairaaloihin, puolustusvoimille ja viranomaisille. Ja jos mietitään kestävän kehityksen edistämistä, niin kyllä korjaamisella ja huoltamisella on valtava merkitys tuotteiden elinkaaren pidentämisessä. Eli kyllä jokaisen pitäisi ihan jo kansalaistaitona osata korjata omat vaatteet.