Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu on määrännyt venäläisjoukot vetäytymään Hersonista Dnepr-joen länsirannalta itärannalle. Tätä käänne tarkoittaa sodan kannalta, arvioivat sota-asiantuntijat.
Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan Venäjän vetäytymispäätös Hersonista oli odotettavissa.
– Venäjän on ollut vaikeaa puolustaa ja huoltaa Dnepr-joen länsipuolista aluetta jo kuukausia. Eli sinänsä Venäjän olisi pitänyt vetää joukkonsa sieltä jo aikaisemmin, Käihkö sanoo MTV Uutiset Livessä.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri on samoilla linjoilla.
– Luulen, että tämä vetäytymispäätös on muhinut pidempään.
Hänen näkemyksensä mukaan venäläiskenraalit olisivat halunneet vetäytyä Hersonista jo useampia kuukausia sitten, mutta Venäjän presidentti Vladimir Putin ei siihen suostunut.
– Venäjä on menettänyt aloitteen täysin tässä sodassa, Toveri tiivistää.
Merkittävä tappio Venäjälle
Käihkön mukaan venäläisjoukkojen vetäytyminen Hersonista tietää toista merkittävää tappiota Venäjälle parin kuukauden sisään. Syyskuussa Venäjä menetti Harkovan alueen.
– Herson on kuitenkin strategisesti huomattavasti merkittävämpi kuin Harkova. Symbolisesti tämä on valtava arvovaltatappio Venäjälle.
Tätä Käihkö perustelee sillä, että Herson on ainut Dnepr-joen länsipuolella oleva alue, josta Venäjä olisi voinut jatkaa hyökkäystään länteen päin. Käihkö sanoo, että Herson on toistaiseksi ainut alueellinen pääkaupunki Ukrainassa, jonka Venäjä on onnistunut valloittamaan.
– Käytännössä Venäjä menettää tässä sillanpääaseman, Käihkö sanoo.
Toverin mukaan Hersonin menettäminen ei ole pelkästään Venäjälle merkittävä tappio, vaan se on myös "nöyryyttävää Putinille", sillä hän oli määrännyt muun muassa Hersonissa pidettäväksi kansanäänestykset, jotta alue voitaisiin liittää Venäjään.
"Symbolisesti tämä on valtava arvovaltatappio Venäjälle", sanoo Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.
Lue myös: Venäjän Shoigu määrännyt venäläisjoukot vetäytymään Hersonista Dnepr-joen itäpuolelle
Maasilta Krimiltä Ukrainaan
Hersonin alue tarjoaa Venäjän kannalta ainoan logistisen maasillan Krimiltä Ukrainaan, kirjoittaa Reuters. Viime kuukausina Ukrainan joukot ovat kohdistaneet iskuja juuri Hersonin ja Krimin välillä oleviin siltoihin tehdäkseen mahdollisimman paljon hallaa Venäjän huollolle.
Jos Venäjä menettäisi Hersonin kaupungin lisäksi koko alueen, pystyisi Ukraina hyökkäämään paremmin muille Venäjän miehittämille alueille, kuten Zaporizhzhjaan, Reuters kertoo. Se tarkoittaisi uutistoimiston mukaan myös sitä, että Ukraina saisi pitkän kantaman tykistöään lähemmäksi Krimiä.
Toverin mukaan juuri tätä uhkaa varten Venäjä on rakentanut puolustuslinjoja Dnepr-joen etelärannalle jo useiden kuukausien ajan.
Toveri arvioi, että Venäjä yrittää nyt pitää hallussaan Dnepr-joen eteläisiä alueita.
Krimin suojelemiseksi Venäjä kuitenkin tarvitsee puskurivyöhykkeen. Muutoin Ukraina voisi vapaasti pommittaa ja marssia alueelle, jolloin Krimin puolustaminen kävisi mahdottomaksi, Toveri sanoo.
– Luulen, että Venäjä pyrkii pitämään kiinni Krimistä viimeiseen asti.
Venäjä pyrkii pitämään Krimistä kiinni viimeiseen saakka, arvioi kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.
Lue myös: Venäjän eliittijoukoilta kovaa kritiikkiä sotilasjohdolle: "He kutsuvat meitä tykinruoaksi" – Shoigu esiintyi "erikoisoperaation" päämajassa
Krimin vesivarannot tulevat Hersonin alueelta
Krimin niemimaan vesivarannot tulevat Hersonin alueelta. Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan se tarkoittaa sitä, että jos Ukraina pystyy valtaamaan koko Hersonin alueen takaisin, se voi halutessaan katkaista vesiyhteydet Krimiin.
Myös Toveri painottaa vesihuollon merkitystä Venäjälle.
Hersonin alueelta tulevia vesivarantoja Venäjä tarvitsee muun muassa Krimillä oleville asukkaille, maiden kasteluun ja viljelyyn sekä sotilaskohteisiin.
Kun Venäjä valloitti Krimin vuonna 2014, Ukraina esti vesihuollon niemimaalle. Venäjän valloittaessa Hersonin helmikuun lopun jälkeen Venäjä palautti vesihuollon välittömästi toimintaan.
Herson kiinnostaa Ukrainaa myös sen takia, että se sijaitsee Mustanmeren rannalla. Reutersin mukaan kaupungin takaisin saamisella olisi todennäköisesti hyviä seurauksia viljanviennin sekä muiden elintarvikkeiden viennin kannalta.