Tällä hetkellä katseet Venäjän hyökkäyssodassa kohdistuvat Hersoniin. Ukrainan mukaan Venäjä yrittää houkutella Ukrainan katutaisteluihin alueella ja Venäjä syyttää Ukrainaa Nova Kahovkan patoon iskemisestä. Padon tuhoutumisesta hyötyisi kuitenkin enemmän Venäjä.
Viikonloppuna rintamalinjat eivät Ukrainan sodassa ole juuri liikkuneet: ukrainalaiset yrittävät edetä Hersonissa ja jatkavat hyökkäystä Luhanskissa, Venäjä yrittää saada haltuunsa Bahmutin kaupugin.
Suurin kansainvälinen mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä Hersonin alueeseen.
Alueelta saatavat tiedot ovat epäselviä, koska alueelle ei pääse mediaa, kertoo Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.
Eilen CNN uutisoi Ukrainan armeijan tiedottajan Natalia Humeniukin kertoneen, että Venäjä teeskentelee vetäytyvänsä Hersonista houkutellakseen ukrainalaiset katutaisteluihin.
– Totta kai tällainen kaupunkisodankäynti olisi lähtökohtaisesti puolustajalle edullisempaa kuin hyökkääjälle, Käihkö kommentoi tilannetta.
Venäjä hyötyisi Nova Kahovkan padon räjähtämisestä
Toinen viime päivinä puhuttanut uutinen Hersonin alueelta koskee Nova Kahovkan patoa.
Venäläinen uutistoimisto TASS kertoi eilen, että Ukraina olisi iskenyt patoon HIMARS-raketeilla. Uutistoimiston mukaan raketti olisi osunut padon sulkuporttiin ja vaurioittanut sitä.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on jo viime kuussa sanonut, että Venäjä olisi miinoittanut padon.
Jos pato räjähtäisi, Hersonissa tulvisi.
– En ole nähnyt riippumattomia tietoja padon tilanteesta – tuhoutunut se ei ole, koska tulvavahingot olisivat niin suuret, että tietäisimme siitä, Käihkö kertoo.
– Mutta onhan se aika ilmeistä, että Venäjä hyötyisi enemmän padon tuhoamisesta kuin Ukraina.
Käihkö selittää, että padon tuhoutuminen paitsi vaikeuttaisi ukrainalaisjoukkojen etenemistä, myös vaikeuttaisi elämää alueella, jos sinne tulisi tulvavahinkoja.
”Jos omat joukot varmistavat, ettei rintamalta karata, se ei nosta moraalia”
Britannian puolustusministeriö on kertonut tilannekatsauksessaan, että Venäjä on heikon taistelumoraalin vuoksi antanut komentajilleen käskyn uhkailla rintamakarkureita teloituksilla ja jopa toteuttaa uhkaus, ellei niitä kuunnella.
Venäjällä on Käihkön mukaan ollut moraaliongelmia sodan alusta alkaen. Joukkojen kuva siitä, miksi ovat ylipäänsä sotimassa, ei ole yhtä vahva kuin Ukrainalla.
– Jos siellä vielä omat joukot on vahvistamassa aseellisesti, ettei rintamalta karata, niin se ei varmaan kasvata tätä Venäjän puolen moraalia, Käihkö sanoo.
– Mutta Venäjä varmaan toivoo, että massa, joka nyt mobilisoinnista saadaan, tulee vaikuttamaan sotatilanteeseen. Tällä hetkellä se on jo ruvennut hidastamaan ukrainalaisten etenemistä.