Rahanpesun torjuntaan tähtäävä valvonta tehostuu Finanssivalvonnan (Fiva) mukaan Suomessakin, mutta pankit eivät odota siitä aiheutuvan asiakkailleen näkyvää kiusaa, kirjoittaa Kauppalehti. Valvontaa vahvistetaan Euroopassa paljastuneiden rahanpesutapausten vuoksi.
Nordea-pankin lakiasioista Suomessa vastaava johtaja Sakari Wuolijoki ei usko valvonnan lisääntymisen muuttavan asiakkaiden tai rahaliikenteen tarkistuksia niin, että asiakkaille näkyvä toiminta muuttuisi merkittävästi.
Video: Suomen Pankki pitää talouden näkymiä aiempia arvioita valoisampina
Joitain tarkistuksia voi tulla lisää, mutta pankit tai Fiva eivät halua vielä niitä spekuloida.
Wuolijoen mukaan pankit muuttavat tarkistustoimenpiteitään jatkuvasti senkin takia, että erilaiset toimialakohtaiset riskit muuttuvat ajan mittaan etenkin kansainvälisessä liiketoiminnassa.
Suomalaisen Aktia-pankin henkilöasiakasliiketoimintaa johtava varatoimitusjohtaja Merja Sergelius arvioi, että tiukentuva valvonta voi tuoda uusia tietojen tiedustelutarpeita.
– Lain mukaan meidän pitää jo nyt tarkistaa asiakkaan tai maksutapahtuman tiedot, joita emme tunnista luonnollisiksi, Sergelius sanoo.
Fivan apulaisjohtaja Jyri Helenius sanoo, että valvontaan on tulossa lisäresursseja tiukentuneen sääntelyn ja Euroopassa paljastuneiden tapausten takia.
Myös suomalaispankeissa on parannettavaa rahanpesun estämisen käytännöissä.
– Fivan valvonnassa on havaittu, että joissain pankeissa on parannettavaa, Helenius toteaa.
Yleisesti ottaen suomalaiset pankit ovat Heleniuksen mukaan panostaneet järjestelmiinsä, ja rahanpesunvalvonta on kehittynyt parempaan suuntaan.
Jo nykyisin pankki kysyy jokaiselta asiakkaan henkilötietoja kattavammat perustiedot.
Rahanpesuepäily perustuu riskitekijöiden tunnistamiseen
Rahanpesuepäilylle ei ole tiettyä euromääräistä rajaa, vaan se perustuu riskitekijöiden tunnistamiseen.
– Rahasumman ei välttämättä tarvitse olla suuri.
Jos saa pankkitililleen säännöllisiä tuloja esimerkiksi palkan, eläkkeen tai sosiaalietuuksien kautta, pankki näkee rahojen alkuperän ja tarkoituksen.
Sen sijaan lisätietokyselyn voi laukaista kansainvälinen elämäntapa eli ulkomainen rahaliikenne tai suuren summan käteistalletus.
Pankki voi tiedustella tällöin rahojen alkuperää ja kieltäytyä vastaanottamasta rahoja, jos alkuperää ei pysty selvittämään. Toinen vaihtoehto on, että käteisen pystyy tallettamaan, mutta pankki tekee asiasta ilmoituksen Keskusrikospoliisin rahanpesuselvitykseen.
Helenius uskoo myös, että pankit voivat lisätä valvontaa niin, ettei se näy kuluttajille.