Aviomiehensä vasta muutaman kuukauden avioliiton jälkeen menettänyt nainen kertoo, että puolison kuoleman myötä hän menetti osan myös itsestään.
Yhdeksän täydellisen avioliittokuukauden jälkeen Lynley Taylorin aviomies Ethan menehtyi täysin yllättäen traagisen onnettomuuden seurauksena.
– 25-vuotiaana liityin kerhoon, johon en olisi koskaan halunnut päästä osalliseksi: nuorten leskien kerhoon, Taylor kertoo.
Vaikka menetyksestä tulee kuluneeksi jo vuosi, suru on edelleen vahvasti läsnä nuoren lesken elämässä. Taylor haluaa nyt kuitenkin tulla surunsa kanssa esille ja kertoa kaikille lähimmäisensä menettäneille, että he eivät ole yksin. Tulet vielä hymyilemään, vaikka tällä hetkellä se tuntuisikin mahdottomalta.
Pariskunnalla olisi riittänyt rakkautta vaikka sadaksi vuodeksi
Pariskunta vietti ensimmäisiä treffejään kolme vuotta sitten, kun Ethan pyysi opiskeluaikoina tapaamaansa naista ratsastamaan hevostilalleen. Pariskunnan välillä oli kipinää jo heti ensihetkestä lähtien, ja pian suhde lähtikin etenemään kovaa tahtia.
– Ensitreffien jälkeen rakastuimme toisiimme kahdessa viikossa ja virallistimme suhteemme 28.9.2014. Menimme kihloihin seuraavan vuoden kesäkuussa ja naimisiin lokakuun kolmas vuonna 2015, Taylor kertoo ja toteaa, että ehkä heidän olikin tarkoitus mennä naimisiin näin nopealla tahdilla, ehkä kohtalo tiesi, mitä tuleman pitää.
Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.
Taylor kuvailee avioelämää elämänsä parhaimmaksi ja onnellisimmaksi ajaksi. Joka ikinen päivä töistä lähtiessään hän ei olisi millään malttanut odottaa, että saisi jälleen tavata täydellisen aviomiehensä.
– Ja joka ilta kun saavuin kotiin, löysin hänet tilalta ja me juoksimme toistemme luokse ja hyppäsin hänen käsivarsilleen. Halusimme viettää joka ikisen sekunnin yhdessä, Taylor kertoo.
– Maailma oli paljon värikkäämpi silloin, kun hän oli kanssani. Vaikka se oli vain yhdeksän kuukautta, tuntui, kuin meillä olisi riittänyt rakkautta sadaksi vuodeksi.
Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.
Vaikka pariskunta oli avioliiton myötä onnellisempi kuin koskaan, Taylor kertoo aavistelleensa jotain tapahtuvan. Vaikka mitään tavallisuudesta poikkeavaa ei tapahtunut, Taylor kertoo olleensa jatkuvasti huolissaan päivät maatilallaan työskentelevästä miehestään. Pienetkin riidat saivat naisen tolaltaan; mitä jos ilkeät sanat jäisivät heidän viimeisikseen.
– Tämä saattaa kuulostaa oudolta, mutta minusta tuntui kuin yhtään aikaa ei olisi ollut hukattavissa.
"Elämä voi olla kaunista myös menetyksen jälkeen"
Tuo kohtalokas päivä alkoi samaan tapaan kuin mikä tahansa muukin päivä.
– Edellisyönä, ennen hänen kuolemaansa unelmoin hänestä. En muista, mistä siinä oli kyse, mutta muistan hänen kasvonsa. Heräsin aamulla ennen herätyskelloa, mitä ei koskaan tapahdu, sillä en ole aamuihminen. Muistan katselleeni hänen untaan ja ajatelleeni, kuinka onnekas olinkaan, kun sain olla tämän miehen vaimo.
Taylor kuvailee heidän viimeistä yhteistä aamuaan täydelliseksi, ja hän kertoo tuntevansa kiitollisuutta, että he saivat elää sen hetken yhdessä, sillä iltapäivällä Taylorin koko elämä romahti. Kukaan ei tiennyt mitä oli tapahtunut, mutta Ethan oli joutunut onnettomuuteen mönkijänsä kanssa ja menehtynyt välittömästi. Mikään ei toisi häntä enää takaisin.
Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.
– Kysyin äidiltäni, saisinko kuolla, koska minuun sattui niin paljon. Ihmiset kertovat minulle jatkuvasti, että koska olen niin nuori, tulen vielä löytämään jonkun toisen. Se on kuin isku vasten kasvojani; kyllä, minä olen nuori ja tulen heräämään koko loppuelämäni ajan tuntien kipua, Taylor kertoo ja lisää, että surevat eivät tarvitse neuvoja, vaan läsnäoloa.
Taylorin mukaan jokaisen tulisi saada surra ja käsitellä menetystään omalla tavallaan, sillä mikään, mikä auttaa surevaa ihmistä jatkamaan hengittämistä ja jaksamaan seuraavaan päivään, ei saisi olla kritisoimisen arvoista.
Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.
Tällä hetkellä Taylor yrittää parhaansa mukaan toteuttaa miehensä viimeistä toivetta – olla onnellinen. Vaikka osa naisesta kuoli sinä päivänä aviomiehensä mukana, hän ei ole menettänyt toivoaan, vaan yrittää elää nyt elämää, jollaisesta Ethan voisi olla ylpeä.
– Osa surusta on unelmien menettämistä, mutta elämä voi olla kaunista myös menetyksen jälkeen, Taylor lupaa.
Lähde: Goodhousekeeping
***
10:00
