Parisuhdeopas vuodelta 1929 neuvoo, miten pääsee morsiameksi 14 päivässä

Varmaksi johdatukseksi naimattomille naisille tarkoitetun kirjasen mukaan nainen kuin nainen saa muutamaa neuvoa noudattamalla itselleen aviomiehen.

Salakirjat -kustantamon uudelleenjulkaisema kirjanen on painettu alunperin Porissa vuonan 1929 Otto Andirsinin kirjapainossa. Neuvojen antaja on jäänyt nimettömäksi, mutta kyseessä on käännös kahdeksannesta saksankielisestä painoksesta.

Deittioppaasta löytyy ohjeita niin suuteluun, sydänsuruihin kuin naisen luonteen arviointiin ulkonäön perusteella.

"...otaksumme, että jokainen nainen haluaa itselleen miestä, sillä ne poikkeukset, etteivät jotkut naiset tahdokkaan päästä naimisiin ovat siksi harvoja, ettei tarvitse kiinnittää niihin huomiota."

Opas esittelee myös erilaisia liittoja, jotka ovat tuomittuja epäonnistumaan. Näitä ovat esimerkiksi "kauneus-avioliitot", joissa esiintyy turhamaisuutta, mustasukkaisuutta ja jotka ovat tyhjiä sisältä, katoavaisia kuin kauneuskin.

Äkkipikaiset, sopimattomasti rakennetut liitot, liialliseen mietiskelyyn ja järkeilyyn perustuvat liitot ja "puhtaan rakkauden vaikuttamat liitot" antavat aihetta varoitukseen. Kirjoittajan mukaan puhdas rakkaus voi syntyä vasta liitossa, eikä sitä voi tuoda liittoon myötäjäisenä kulutettavaksi – usein kyse on vain intohimosta.

Nuorena naimistaan taas joutuu katumaan, sillä "avioliitto on huolien tila". Nuoruuden ensimmäiset aviohalut kannattaakin kuolettaa, sillä kyseessä on "huumaus,....(jossa) sydän lentelee tiehensä".

"Nuoren naimisiinmeno vanhan kanssa on ennen kaikkea sula tyhmyys; sillä vanhan pitäisi ajatella pikemmin kuolemaa kuin naimista, ja tuo vanha käsky: "Olkaa hurskaat ja lisääntykää!" lankee silloin kokonaan kivikkoon."

Myös rahaan perustuvat liitot, joissa on suuria tuloeroja, ovat pahasta: vauras nainen saa liikaa valtaa tekemällä puolisostaan "miehen", varaton vaimo puolestaan jää "mitätöntä osaa näyttelemään". 

Vastakohtaisuuksien väliset "kompositsiooni-liitot" esimerkiksi vanhan ja nuoren välillä vasta vaarallisia ovatkin, sillä niihin ei sopusointua asetu.

Kriteerit miehen valintaan

Kirja neuvoo ensinnäkin hyvät kriteerit sekä morsiamelle että tulevalle sulholle. Naisen tulee olla terve, ruumiillisesti kypsynyt ja vähintään 18-vuotias, "eikä hänellä saa olla naineena liiaksi lapsellisia ajatuksia".

Miestä kohtaan vaatimukset ovat tarkemmat. Miehen tulee olla terve ja voimakas sekä ruumiltaan että sielultaan. Hänen ulkonäkönsä on sivuseikka, kunhan hän ei "kuitenkaan saa olla inhoittavan ruma".

Jotta sulho ei ole kypsymätön eikä otaksuttavissa ajattelemattomaksi ja kokemattomaksi, täytyy hänellä olla ikää vähintään 24 vuotta. Lisäksi miehellä tulee olla kyky elättää vaimonsa tai ainakin tarpeelliset edellytykset, kuten työhalua ja kestävyyttä.

Säännöt miehen saamiseksi

Kirjoittaja uskoo, että jokaisella "nuorella tytöllä"tai "elämänhaluisella leskellä" lienee miehinen tuttavapiiri, josta voi voittaa yhden itselleen. Tähän oletukseen perustuvat kirjan säännöt.

Ensimmäinen sääntö onkin, että älä aseta vaatimuksiasi miehen suhteen liian korkeiksi.

Toinen neuvo on antaa itsensä sellaisena kuin on: silloin mies tietää, mitä kanssasi tekee.

Kun olet jollekulle miehelle mieluinen (minkä kyllä huomaat), ja hän ei ole sinusta epämiellyttävä, älä vetäydy syrjään vaan kohtaa häntä usein.

Kun tilanne on toisinpäin (mies on sinulle mieluinen etkä sinä hänestä epämiellyttävä), älä arkaile, vaan anna hänen huomata tunteesi. Kirjoittajan mukaan ensin voi viestinviejänä toimia joku luotettava henkilö (naisen kohdalla tulee kuitenkin varoa, ettei tästä tule sinulle kilpailijaa), mutta on myös itse rohkaistuttava näyttämään tunteensa. "Näennäinen kylmyys on jo peloittanu monta miestä."

"Nuorien poikien kera aika kuluu totta kyllä aika hauskasti – mutta naimiskauppoja ei heidän kanssaan synny."

Jotta edellämainituista neuvoista on hyötyä, tulee astua rohkeasti sellaisiin miehisiin piireihin, joissa on naimakykyisiä miehiä. Naimahaluinen tyttö tekee viisaasti, jos seurustelee itseään 5 – 10 vuotta vanhempien herrojen kanssa: nuoremmat kun haluavat vain lempiä.

Sydämensä antamista kirjailija neuvoo tarkastelemaan vaihtokauppana: anna omasi vasta, kun saat toisen tilalle. Uskottomalta rakastajalta tulee ottaa sydän viipymättä takaisin. Mikäli sydäntäsi on haavoitettu, älä jää harmittelemaan, vaan "pese se puhtaaksi ja rauhallisesti aseta takaisin rintaasi".

Varoituksen sana vanhemmista – ja ennen kaikkea anopista

Kirja varoittaa ensinnäkin luottamasta liikaa vanhempien sanaan naimakauppojen suhteen ja muistuttaa, että vanhempien tulee hyväksyä lapsensa avioituminen. Mahdolliset riidat kyllä voidaan sopia, mutta vanhaksi piiaksi jääminen olisi onnetonta. Nuori sydän on harkitsematon ja haluaa naida vain rakkaudesta, vanha taas on järkevä ja painottaa rahaa: parasta on kirjan mukaan noudattaa kultaista keskitietä.

Appi ja anoppi ovat kirjoittajan mukaan avio-onnen luonnollisia häiritsijöitä, sillä he voivat ruveta lastensa naimisen jälkeenkin heidän holhoojikseen. Appin ja anopin apuun ei nuoren vaimon tule turvautua, sillä se johtaa harhaan. Vanhuus on taipumaton eikä anna mielellään, kirjoittaja muistuttaa.

Lähde: Kuinka neljässätoista päivässä voipi päästä morsiameksi? Varma johdatus naimattomille naisille (Salakirjat)

Lue myös:

    Uusimmat