Lastenkodin ohjaaja katsoo, että nykyisen lastensuojelulain myötä lapsen etu ei toteudu.
– Kun tietää mitä siellä hatkassa voi tapahtua, se on itselle sytyke lähteä etsimään lasta nopeasti.
Tamperelainen Pasi Turkia on hakenut uransa aikana toista tuhatta hatkassa olevaa nuorta takaisin kotiin.
Lastenkodissa erityisen vaativalla tasolla työskentelevä Turkia etsii nuoria myös vapaa-ajallaan, sillä työvuoroista ei ole realistisia mahdollisuuksia etsiä nuoria tehokkaasti.
– Jos laitoksesta lähdetään etsimään, niin mennään tänään ja ehkä seuraavan kerran päästään viikon päästä. Sitten tänään tehdyllä työllä ei ole viikon päästä mitään merkitystä, koska kaikki tiedot ovat vaihtuneet.
Hatkalla tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi on kadoksissa lastensuojelulaitoksesta. Hatkojen määrää ei tilastoida.
Pesäpuu ry:n arvion mukaan hatkaavia nuoria on Suomessa vuosittain noin 1000–1500. Yksittäisiä hatkoja on puolestaan jopa 5000, sillä samat nuoret hatkaavat uudestaan.
Etsinnässä otetaan huomioon kaikki
Kun nuorta lähdetään etsimään, pohjatyön tekeminen on tärkeää. Etsimisen kannalta Suomi on iso maa, joten tarkempi sijainti tulee olla tiedossa. Esimerkiksi pelkkä Helsinki ei kerro vielä etsijöille tarpeeksi.
Etsimisessä tulee ottaa huomioon kaikki. Lapsen lähipiiri kartoitetaan ja tehdään turvallisuussuunnitelma.
– Etsimistyö on aina erityisosaamistyötä. Siinä pitää huomioida järjetön määrä asioita.
Nuorta yritetään jatkuvasti tavoittaa esimerkiksi puhelimitse ja sosiaalisen median kautta. Jos lapseen saadaan yhteys, vastaukset ovat yleensä melko samanlaisia.
– Joo, kyllä, ei, ei kiinnosta, Turkia luettelee.
Lain mukaan Turkia saisi etsiä nuoria yksin, mutta turvallisuussyistä nuoria etsitään vähintään parin kanssa.
Työstä pysyviä vammoja
Lastensuojelussa 27 vuotta työskennellyt Turkia on kohdannut työssään vaaratilanteita, joista osasta on jäänyt pysyviä vammoja. Hänen eturistisiteensä on poikki ja polvessa on rustovaurio, joka näkyy päällepäin kävelytyylissä.
– Nyt kun ei pysty juoksemaan, katsoo ikävöiden ihmisiä, jotka ovat lenkillä, aiemmin juoksemisesta piittaamaton Turkia toteaa.
Hatkassa olevien nuorten aseistus on lisääntynyt. Erityisesti puukkoja tulee vastaan jatkuvasti.
– Puukot eivät ole onneksi osuneet, mutta tiedän, että jonain päivänä se vielä tulee.
Kerran Turkiaa on osoitettu suoraan aseella.
Nuoria löytyy aikuisten luota
Hatkaaminen on muuttunut Turkian uran aikana. Ennen nuoret suuntasivat kauppakeskukseen näkemään ystäviään tai seurustelukumppaniensa luokse, nykyään Turkia löytää hatkassa olevia nuoria jopa oman ikäistensä aikuisten asunnoista.
– Siellä ikävä kyllä vaan sattuu ja tapahtuu pahoja asioita.
– Sen pitäisi olla rikollista toimintaa, jos aikuinen random 45-vuotias Pena majoittaa hatkalaisia.
Turkia kuvailee hatkoilla tapahtuvan seksuaalisia hyväksikäyttöjä käsittämättömiä määriä. Erityisesti päihdemaailmassa tapahtuu ikäviä asioita.
– Varsinkin nuoremmat tytöt eivät aina ymmärrä sitä vaaraa, mikä hatkassa piilee.
Riittämättömyyden tunne
Lastensuojelulain osauudistus astui voimaan vuonna 2020. Se esimerkiksi asetti sijaishuollolle velvollisuuden etsiä luvattomasti omasta yksiköstä poistuneita lapsia.
Erityisesti tämän jälkeen Turkia on kokenut työssään riittämättömyyden tunnetta.
– Koen sitä omasta mielestäni toimimattoman lastensuojelulain kautta. Olisi välineitä auttaa lapsia ihan eri tavalla, kuin miten me pystymme nyt auttamaan.
Pahimmassa tapauksessa lapsi menehtyy hatkan aikana. Turkian mukaan lakiuudistuksen jälkeen kuolleiden lasten määrä on selkeästi kasvanut.
Lisäksi alaikäisten ongelmat ovat nopeasti kasvaneet, tai Turkian sanoin ”räjähtäneet totaalisesti käsiin”.
Tämä näkyy erityisesti päihdepuolella.
– Vielä kaksi vuotta taaksepäin Suomen päättävä taho virkamieskoneistossa oli sitä mieltä, että alaikäisellä ei voi olla päihdeongelmaa. Nyt on siihenkin herätty, että niillähän onkin päihdeongelma.
Lakiuudistuksen lisäksi ongelmana on myös resurssien puute. Turkia muistelee Pirkanmaan alueella lastensuojelun sijaishuollossa olleen 50 ammattilaisen resurssivaje jo kymmenen vuotta sitten ja määrä on kasvanut.
– Lainsäädäntö, työn vaarallisuus ja lasten valtavasti lisääntyneet haasteet ovat resurssipulan suurin syy, Turkia pohtii.
Viime vuonna YK:n Lapsen oikeuksien komitea antoi Suomelle suosituksia muun muassa lastensuojelun sijaishuollon parantamiseksi.
Lue myös: Lapsiasiavaltuutettu: "Hankalat" perheet jäävät kiireessä helposti ilman apua, ja se on vaarallista
Lapseen ei saa koskea
Kun nuori jää hatkoiltaan kiinni, Turkian ainoa keino saada hänet mukaansa on puhuminen. Lain mukaan lapseen ei saa koskea lastensuojelulaitoksen ulkopuolella. Hän pitää asiaa erittäin huonona.
– Voimassa olevan lastensuojelulain osauudistuksen myötä lapsen etu ei toteudu. Lapsi ei saa olla lapsi, aikuiset eivät saa olla aikuisia. Lapsen itsemääräämisoikeus menee järjettömälle tasolle.
Hän kokee viranomaisten ajattelevan kiinnipitämisen olevan ”julkisella paikalla hemmetinmoista retuuttamista”. Hän antaa esimerkiksi, että lasta voisi lähestyä työparin kanssa huomaamattomasti molemmilta puolilta ja ottaa kevyesti kiinni kyynärvarren alta ja ranteesta.
– Mielestäni sen ei pitäisi olla millään tavalla liian aggressiivista kiinnipitämistä.
Turkian mukaan myöskään viranomaisyhteistyö ei toimi kuten sen pitäisi. Kun lapsi löydetään, hän on todennäköisesti yksityisasunnossa. Tällöin Turkia tarvitsisi sosiaalityön ja poliisin apua tilanteeseen.
– Poliisin suhtautumisessa olisi paljon korjattavaa.
Paluu takaisin
Jos lapsi saadaan yhteisymmärryksessä tai poliisin avulla siirtymään autoon, voi matka takaisin lastensuojelulaitokseen alkaa.
Ennen automatkaa tarkistetaan, milloin lapsi on viimeksi syönyt. Matkalle haetaan aina ruokaa ja juomaa, jos lapsi niin haluaa.
Matkaa tehdään nuoren ehdoilla. Autossa ei kysellä syytä hatkoille tai mitä päihteitä nuori on käyttänyt.
– Yleensä matkat ovat hyviä ja niissä käydään mielettömän hyviä keskusteluja.
Nuori saa esimerkiksi päättää autossa kuunneltavan musiikin tai hän voi katsoa ohjaajan puhelimelta haluamaansa sarjaa, mikäli oma puhelin ei ole mukana tai se on käyttökiellossa.
Turkia muistaa kuinka kerran Rovaniemeltä matkatessaan hän joutui kuuntelemaan suomiräppiä koko automatkan – ei hänen lempimusiikkiaan, mutta nuorelle tärkeä asia.
Hatka puretaan
Kun lapsi palautetaan sijaishuoltoon, tilanteesta tehdään hatkapurku. Purkua ei tehdä heti, vaan esimerkiksi vasta kahden viikon päästä, kun lapsi on valmis puhumaan asiasta.
– Juurisyy hatkoihin on aika lailla se, että lapset mittaavat meidän välittämistämme. Etsimmekö ja olemmeko kiinnostuneita hänen asioistansa.
Turkian työssä hatkaamiseen johtanut impulssi on usein päihteet.
Turkia kuvailee olevansa nuorille työssään reilu ja rajoja asettava aikuinen.
– Kun hommat hoituvat, niin voidaan tehdä jotain kivaa. Elämässä on kuitenkin muutakin kuin kivaa.
Verkostollinen yhteistyö puuttuu
Turkia kokee sijaishuollon muuttuneen niin sanotusti ”mappi ö:ksi”. Kun lapsi on päätetty sijoittaa sijaishuoltoon, asian katsotaan olevan hoidettu. Turkia kuuluttaa yhteistyön perään lasten hyväksi.
– Hyvä aukoton verkostollinen yhteistyö esimerkiksi psykiatrian, neuropsykiatrian, rikosseuraamuksen kanssa. Mutta kun sitä ei ole.
Turkia on silminnähden turhautunut siitä, että sijaishuollossa olevia nuoria ei huomioida yhteiskunnassa.
– Siellä on mielettömiä persoonia ja he ovat ihan tavallisia lapsia.
”Kahvipöytäkeskustelun aika on ohi”
Turkia kokee, että hänen työtään arvostetaan suuressa kuvassa. Hän kertoo saaneensa viimeaikoina yhteydenoton entiseltä asiakkaaltaan.
– Hän kertoi, kuinka merkittävä rooli minun työlläni hänen kanssaan oli siihen, että hän on tänä päivänä neljän lapsen äiti.
– Se tuntui ihan järjettömän hyvälle.
Samalla Turkia kokee alan saavan arvostelua laaduttomuudesta ja tuloksettomuudesta.
– Meidän työtämme valvovalla taholla on vähän sellainen rangaistusmeininki. Sieltä tulee rankkua vaikka tekisimme miten hyvin asioita.
Turkia uskoo jaksavansa tehdä työtään eläkkeeseen asti, vaikka välillä ajatuksissa on käynyt alan vaihto "Keskon varastolle siirtelemään muropaketteja".
– Laki sitoo meidän käsiämme niin paljon, että meillä ei ole mahdollisuuksia auttaa lapsia.
– Hiljaa en jaksa olla ja kahvipöytäkeskustelun aika on ohi.