Pitkän linjan päihdetyöntekijä Sari Franken on tehnyt töitä muun muassa nuorisokodissa ja huumeiden takia huostaanotettujen lasten kanssa. Hän on nähnyt urallaan erittäin karuja kohtaloita.
Viime aikoina julkisuudessa on keskustelu paljon hatkaan lähteneistä nuorista. Frankenin mukaan näitä nuoria ei pystytä riittävästi lastensuojelussa suojaamaan, koska laki estää sen.
Lue myös: Maria alkoi käyttää huumeita 12-vuotiaana – karkasi kymmeniä kertoja lastenkodista ja joutui miesten hyväksikäyttämäksi: "Ne ovat hirveän traumaattisia kokemuksia"
"Iso ja todellinen ongelma"
Muun muassa Helsingin poliisin rikosylitarkastaja Jonna Turunen käsitteli lasten ja nuorten hatkaamista blogissaan. Hän kirjoitti siitä, miten lapsia ei pystytä suojelemaan riittävästi.
– Moni lastensuojelun ammattilaisista sitoutuu työhönsä sydämellä tuntien samalla suurta riittämättömyyttä, kun ei voi tehdä tarpeeksi, Turunen kirjoitti.
Rikosylitarkastastaja kirjoitti, että yksinomaan Helsingissä tehdään vuositasolla noin 800‒900 hatkalaisten etsintäkuulutusta, joka tehdään, kun lastensuojelun huostaanottama nuori ei palaa sijoituspaikkaansa sovittuna aikana.
– Tämä on iso ja ihan todellinen ongelma, sillä nämä lapset ja nuoret joutuvat rikosten uhreiksi sekä myös tekevät itse rikoksia. Näitä lapsia ei siten pystytä riittävästi suojelemaan, vaikka pitäisi, poliisi kirjoitti.
Lue myös: Kadonneiden joulu: Poliisin tiedossa ainakin 252 tietymättömissä olevaa nuorta – "Huoli heidän turvallisuudestaan on suuri"
Hatkaan päihteiden perässä
Franken ei voisi olla Turusen kanssa enempää samaa mieltä. Hän on omin silmin vuosien ajan seurannut, miten lastensuojelu ei oikeasti pysty tekemään riittävästi, koska lastensuojelulaki estää työntekijöitä.
Nuorisokodissa työskennellessään Franken on todistanut kymmeniä kertoja, kun nuori lähtee hatkaan, eli karkuun sijoituspaikastaan, eivätkä työntekijät voi tehdä asialle muuta kuin ilmoittaa poliisille.
Kun ilmoitus on tehty, lastensuojelun työntekijät joutuvat odottamaan, että poliisi joko tavoittaa nuoret itse tai pääsee osallistumaan etsintään työntekijöiden kanssa.
– Todellisuutta on, että nuoret katoavat hatkareissuilleen. Lainsäädäntö estää sen, että heidän lähtönsä pysäytettäisiin jo laitoksessa, vaikka se olisi nimenomaan lapsen suojelemista, Franken sanoo.
Kokeneena päihdetyöntekijänä Franken tietää, että hatkareissuille lähdetään useimmiten päihteiden perässä, sillä monille nuorille on jo kehittynyt vakava päihderiippuvuus.
– Työntekijät pystyvät ennalta arvaamaan, että nuorelle tapahtuu siellä vaarallisia asioita ja hänen päihderiippuvuutensa pahenee. Silti emme pysty auttamaan.
Lue myös: Caritan omistamassa lastenkodissa nuorin asukas oli vasta 8-vuotias huumeita käyttävä lapsi: "Olen itse haudannut viisi nuorta yliannostuksen takia"
Sari Franken on ollut töissä useissa nuorisokodeissa ja hän tietää, miten vaarallisia hatkareissut voivat nuorille olla.
Kädet ovat sidotut
Franken on itse kollegojensa kanssa seurannut nuoria, jotka ovat lähteneet nuorisokodista karkureissuilleen hakemaan huumeita.
Nuoria on karkuunlähdön jälkeen seurattu maastossa autoilla ja kartoitettu, mihin junaan he nousevat.
Nuoresta tehdään heti virka-apupyyntö poliisille, mutta virkavallan resurssit ovat tunnetusti hyvin rajalliset eikä jokaisen nuoren perään ehditä lähettää poliisia.
– Lastensuojelupuolella on ihmisiä, jotka haluavat auttaa nuoria, mutta heidän kätensä ovat sidotut. Lastensuojelun lakia muutettiin ja lainmuutoksesta aiheutui se, että nuorisokodin työntekijä ei voi ottaa nuorta kiinni, vaikka lapsi on huostaanoton alaisena. Tämä turhauttaa todella monia, Franken sanoo.
Lue myös: Kylmäävä arvio: Lastensuojeluun ei saada lainkaan tarpeeksi ammattilaisia töihin – johtaa virheellisiin päätöksiin aiempaa useammin
Rikosten uhreja tai tekijöitä
Nuorten kiinniottamiseksi tarvitaan virka-apua antava poliisipartio, mutta poliisit harvoin ehtivät ei-akuutteihin tilanteisiin niin nopeasti. Nuori ehtii sitä ennen jo kadota johonkin, missä aineita on saatavilla.
Suomessa tiedetään olevan henkilöitä, jotka majoittavat asunnoissa hatkassa olevia nuoria ja antavat heille huumeita. Näissä asunnoissa nuoria myös käytetään hyväksi monin eri tavoin.
– Nuoret häviävät sinne päihdeongelmaan. Muutaman viikon päästä takaisin saattaa saapua raiskattu poika tai tyttö, jonka elämä on tärvelty.
– Nämä nuoret, joita ei voida ottaa kiinni, uhriutuvat hatkareissuilla ja heistä tulee joko rikoksen uhri tai rikoksen tekijä.
Lue myös: Koskelan teinimurha täydensi karmeaa vuotta nuorten väkivaltarikoksissa, tapon yrityksissä valtava piikki – tässä 10 järkyttävintä tapausta
Taustalla tapahtuu hirveitä
Franken tietää hyvin, että useimmat hatkassa olleet nuoret joutuvat seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Se on tapa, jolla rahattomat nuoret maksavat aineista ja asumisesta.
– Kun päihderiippuvuus ajaa ihmistä eteenpäin, hän on valmis tekemään mitä tahansa, jotta pysyy kiinni päihteissä. Tällä tavalla lapset saadaan houkuteltua asuntoihin. Taustalla on usein hirveä kuvio.
Hän on itsekin lukuisia kertoja ollut mukana etsimässä nuorta lastensuojelun asiakasta, joka on lähtenyt hatkaan.
– Tiedämme, että nuoret päätyvät johonkin huumekämppään, mutta emme voi estää heitä.
Lue myös: Ovatko nuorten tekemät raa'at väkivaltarikokset jo ilmiö Suomessa? – "Poikkeuksellinen vuosi tämä on ollut"
Lainsäädännössä vakava vinouma
Franken toivoo, että Suomessa ryhdyttäisiin keskustelemaan vakavasti lainsäädännön vinoumasta, jonka mukaan työntekijät eivät saa ottaa karkuun lähteneitä huostaanotettuja lapsia ja nuoria itse kiinni ilman virkavallan apua.
– Se ei ole poliisin vika, vaan se on lainsäädännön vika. Olisin itsekin voinut useita kertoja hakea nuoren jostakin asunnosta, mutta en saa tehdä sitä ilman poliisia. Välillä myös vanhemmat itse piilottelevat omaa huostaanotettua lastaan.
Franken mukaan tällaisessa tapauksessa kyseessä on usein ylisukupolviset päihdeongelmat.
– Jos tilanne on se, että lastensuojelussa oleva lapsi on lähdössä käyttämään huumeita ja oleskelemaan asuntoon, jossa aikuiset raiskaavat häntä, pitäisi tähän pystyä puuttumaan. Jotain on vialla, kun näin ei voida tehdä eikä nuorta voida suojella häneltä itseltään, Franken sanoo.
Kokenut päihdetyöntekijä tietää senkin, että kaikilla lastensuojelun asiakkailla ei ole päihdetaustaa, vaikka se onkin yleistä.
– Lastensuojelun asiakkaalla voi olla taustallaan vaikkapa massiivista kiusaamista, mihin vanhemmat ovat hakeneet apua.
Lue myös: Poliisi huolestunut nuorten väkivaltarikoksista – etenkin lastensuojelun asiakkaat näkyvät tilastoissa: "He joutuvat rikosten uhriksi ja tekevät rikoksia"
"Päihdeongelmiin ei puututa"
Franken on pettynyt siihen, miten vähän Suomessa edelleenkin puhutaan päihderiippuvuudesta.
– Päihderiippuvuus voi koskea alkoholia, huumeita ja sekakäyttöä. Se koskettaa aikuisia ja nuoria. Päihderiippuvuus on sairaus ja hoidettavissa, kun vaan ihmisille annettaisiin kunnollisia pitkiä kuntoutuksia ja heidät autettaisiin takaisin elämään kiinni.
Päihdealan ammattilainen tietää, että riippuvuus ajaa myös huostaanotettuja nuoria lähtemään hatkaan.
– Addiktio ei ole syntynyt yhdessä yössä tai päivässä, eikä sen hoitaminen onnistu kädenkäänteessä. Siksi Suomeen tarvitaan lisää kunnon intensiivistä hoitoa.
– Todella paljon huumeidenkäyttäjille tarjotaan vain korvaushoitoon menemistä.
Lue myös: Ossin päihteidenkäyttö alkoi "kuulumattomuuden tunteesta" 12-vuotiaana – mies ajautui lopulta ryöstämään pankin polkupyörän ja veitsen kera
Sekakäyttö nykyään massiivista
Päihteidenkäyttö on muuttunut valtavasti parinkymmenen vuoden aikana, jonka Franken on ollut alalla. Ennen huumeidenkäyttäjät profiloituivat perinteisesti pitkälti käyttämiensä aineiden mukaan.
Tänä päivänä ei ole enää ainekohtaista profiloitumista, vaan sekakäyttö on massiivista ja mukana on myös muuntohuumeita, jotka valmistetaan laboratorioissa ja ovat sisällöltään mitä sattuu.
– Huumeita voi tilata verkosta, eikä niiden alkuperää tiedä. Ennen käyttäjät tunsivat myyjät ja tiesivät, mistä aineet tulivat.
– Nykyään myös ainekirjon muuttumisen takia nuoret törmäävät aiempaa nopeammin massiivisiin, koviin aineisiin. Muuntohuumeet laukaisevat riippuvuuden todella nopeasti, Franken tietää.
Lue myös: Huumekoukussa ollut äiti kertoo: ”Kävin töissä, minulla oli omistusasunto ja käytin suonensisäisiä huumeita”
Tutkimus: alkoholi maailmanlaajuinen ongelma - huumeiden käyttö kasautuu tiettyihin maihin
Löytyy joka yhteiskuntaluokasta
Päihderiippuvuus on asia, joka koskettaa Suomessa jokaista yhteiskuntaluokkaa ja ammattikuntaa.
– Päihderiippuvuuden ollessa vallalla ihmisen suhde päihdyttäviin aineisiin hallitsee koko elämää. Addiktiosairauksiin liittyy aina ensisijainen tarpeen tyydyttäminen, joka on päihteiden hankkiminen, Franken sanoo.
Ammattilainen toivoo, että päihderiippuvuuteen osattaisiin suhtautua Suomessa kiihkottomasti, mutta asiana, josta uskalletaan puhua.
– Kenestä tahansa voi tulla addikti. Joillakin on geneettistä alttiutta riippuvuuteen. Se on sairaus, josta voi toipua, mutta se ei ole mahdollista, jos häpeäkulttuurista ei päästä irti.
– Tätä yhteiskunnallista ongelmaa ei saa vaieta kuoliaaksi.