Matkalla Korkeasaaren villieläinsairaalaan kuollut mursu on siirretty jatkotutkimuksiin, kerrotaan Korkeasaaren eläintarhasta.
Jatkotutkimukset tehdään Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtajan Nina Trontin mukaan Ruokaviraston patologisella puolella.
Ruokaviraston tiedotteen mukaan mursulle suoritetaan ruumiinavaus torstaina.
Ruumiinavauksessa arvioidaan eläimen yleinen kunto ja ravitsemustila. Lisäksi mursusta kerätään näytteitä mahdollisten taudinaiheuttajien, kuten bakteerien, loisten ja virusten tutkimista varten.
Lue lisää: Pelastusoperaatioon osallistunut Nina Trontti kertoo hetkestä, kun mursun todettiin kuolleen – "Parhaamme yritettiin"
Viraston mukaan tällä hetkellä ei ole erityistä syytä epäillä mursun kantaneen tarttuvia eläintauteja, joista olisi voinut aiheutua vaaraa muille eläimille tai ihmisille.
– Olemme olleet yhteydessä myös Luonnontieteelliseen keskusmuseoon, jos he haluavat mursusta joitain erityisiä näytteitä kokoelmiinsa, Trontti kertoo STT:lle.
Myös Ruokavirastosta kerrotaan, että se tekee yhteistyötä museon kanssa. Museo arvioi, olisiko mursun nahka ja luusto käytettävissä museon kokoelmia varten.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:57
Kotkassa rantautunut mursu siirrettiin myöhään tiistaina Korkeasaareen.
Heikkokuntoinen, Kotkassa paikallisen talon pihalle liikkunut mursu oli tarkoitus viedä hoidettavaksi villieläinsairaalaan.
Siirtoa varten mursu nukutettiin, nostettiin pressun avulla kuljetuslaatikkoon ja laitettiin eläinkuljetukseen sopivan kuorma-auton kyytiin. Puolimatkassa Kotkasta Korkeasaareen eläinlääkäri kuitenkin totesi mursun kuolleeksi tarkastaessaan sen kuntoa.
Lue lisää: Korkeasaari MTV Uutisille: Mursun nukuttaminen oli "ainoa keino auttaa" – tämän takia eläimen kunto näytti romahtavan hetkessä
Tutkimuksista ei odoteta ihmeitä
Vaikka Ruokavirastossa ei ole ennen mursuja avattu, mursuilla on paljon yhtäläisyyksiä virastossa kohtalaisen paljon avattuihin hylkeisiin, kertoo tutkimusprofessori Antti Oksanen Ruokavirastosta STT:lle.
– Ei mene sormi suuhun, mutta miettimisen paikkoja tulee, että mistä kohtaa leikataan, Oksanen sanoo.
Lue lisää: Stena-mursun kohtalo synnytti kollektiivisen surun ja tyrmistyksen somessa – "Onneksi se sai kuolla rauhalliseen uneen vaipuneena"
Oksasen mukaan mursun ravitsemustila saadaan selville nopeasti. Suomenlahden pohjukassa ei ole mursulle soveltuvaa ravintoa, ja mursut tarvitsevat paljon ruokaa.
Mursu ei syöttämisyrityksistä huolimatta syönyt, ja tutkimuksista voidaan saada selville muun muassa se, oliko syömättömyydelle erityistä syytä.
Erityisesti Ruokavirastoa kiinnostaa se, voiko mursussa olla jotain taudinaiheuttajia, joka voisi tarttua muihin eläimiin tai ihmisiin. Tällä hetkellä viitteitä siitä ei kuitenkaan ole.
Mahdollista on saada tietoon myös se, miltä alueelta mursu on peräisin.
Oksasen mukaan Grönlannin ja Huippuvuorten mursupopulaatiot ovat eriytyneet, ja olisi mahdollista geneettisesti todeta, miltä alueelta mursu on lähtöisin.
Lisäksi voidaan saada joku käsitys siitä, miksi mursu on tullut tänne. Oksanen nostaa esiin esimerkiksi jonkinlaisen aivotoiminnan häiriön mahdollisuuden, mikä on voinut johtaa siihen, että eläin on lähtenyt uimaan oikealta levinneisyysalueeltaan pois.
Tutkimukset kestävät saaduista tuloksista riippuen useita viikkoja.
– Ihmeitä ei odoteta, mutta yllätyksiä voi tulla, Oksanen sanoo.
9:50
Korkeasaaressa varauduttiin mursun tuloon – näin eläintarhassa varauduttiin hoitamaan mursua.