Ministeri Haavisto tapasi New Yorkissa YK:n pääsihteeri António Guterresin sekä rauhanrakennus- ja humanitaarisista kysymyksistä vastaavia YK:n johtohenkilöitä.
Tapaamisissa keskusteltiin muun muassa Venäjän hyökkäyssodan globaaleista vaikutuksista. Myös ajankohtaiset alueelliset tilanteet, kuten Lähi-idän, Persianlahden ja Afrikan sarven tilanne nousivat esiin keskusteluissa.
Lue myös: Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa tänään YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin
Haavisto piti suomalaiselle medialle tiedotustilaisuuden myöhään perjantai-iltana. Haavisto luonnehti aluksi, että vuosi 2022 on ollut konfliktien vuosi, joka nyt lähenee loppuaan.
Haavisto kertoi tavanneensa eilen Ruotsin ulkoministeri Tobias Billströmin ja Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenin. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys nousi keskusteluissa esille. Ministeri kertoo, että aikataulu herättää hänessä jonkin verran huolta.
Lue myös: Nato-umpisolmu ei auennut – ministeri Kaikkonen Turkista: "Ainakaan taaksepäin ei menty"
– Kerroin että puolustusministeri Antti Kaikkonen oli juuri Ankarassa. Tilanne on sama edelleen: Turkki ei ole vahvistanut, koska käsittelee Nato-jäsenyyksiä parlamentissa. Aikataulun suhteen on syytä huoleen, koska Turkilla on tulossa keväällä (kesäkuussa) vaalit. Vuoden alussa olisi se hetki, kun Turkin pitäisi parlamentissa asiaa käsitellä, jotta asia ehtii ennen vaaleja. Toivotaan, että Turkki lähtisi rivakasti liikkeelle.
Lue myös: Ulkoministeri Blinken: Turkin ratifioinnin viivästys ei ole kahdenvälinen kysymys Yhdysvaltojen ja Turkin välillä
Haavisto keskusteli odotetusti YK:n edustajien kanssa myös Ukrainan sodasta ja kriisin lievityksen keinoista.
Ministeri luonnehtii, että YK lievittää konflikteja, vaikkei kykenekään niitä ratkaisemaan. Huolimatta tästä Haavisto pitää YK:n roolia sotatilanteen helpottamisessa merkittävänä. Haavisto listaa, että YK voi helpottaa tilannetta hyödyntämällä omaa osaamistaan kolmella eri tavalla.
Lue myös: Venäjä käytti veto-oikeuttaan, kun YK:ssa äänestettiin Venäjän toimien tuomitsemisesta
YK ei voi ratkoa, mutta se voi helpottaa
YK:n turvaneuvosto ei voi ratkaista tilannetta, koska Venäjä on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja voi käyttää kokouksissa veto-oikeuttaan. YK voi kuitenkin käyttää omaa osaamistaan kriisin helpottamiseksi. Ministeri listaa kolme eri tapaa.
1) Ruokakriisin helpottaminen: Vilja ja lannoitteet pääsisivät kulkemaan. Haaviston mukaan Valko-Venäjän kanssa neuvotellaan, voitaisiinko heidän kauttaan avata reittiä kohti Itämerta Mustanmeren sopimuksen lisäksi.
2) Zaporizhzhjan ydinvoimalan tilanne. Ministeri huomauttaa, että tapahtumat alueella ovat olleet kamalia, eikä vastaavaa pitäisi saada koskaan tapahtua.
– YK:lla on ollut IAEA:n kanssa merkittävä rooli Zaporizhzhjan ydinvoimalan suhteen. YK on tehnyt parhaansa turvallisuustilanteen parantamiseksi.
3) Viimeiseksi Haavisto nostaa esiin YK:n roolin vanginvaihdoksissa ja siviilien auttamisessa turvaan. Ministeri myös uskoo tämän roolin jatkossa korostuvan ja lisääntyvän.
Ulkoministeri Haavisto pitää EU-pidätyksiä järkyttävinä
Myös viimeisimmät tapahtumat Belgiassa nousivat esiin tiedotustilaisuudessa. Belgian poliisin tekemät EU-toimijoiden pidätykset korruptioepäilyihin liittyvän tutkinnan vuoksi kuulostavat järkyttävältä ja epäilyt syövät varmasti koko parlamentin uskottavuutta, Haavisto arvioi.
Poliisin kerrotaan pidättäneen myös Euroopan parlamentin varapuhemies Eva Kailin, jonka kiinni ottamisen Haavisto arvioi vain syventävän kriisiä ja huolta.
Pelkkä epäilykin syö ulkoministerin mukaan parlamentin uskottavuutta, saati sitten, jos kyseessä on todellinen lahjontayritys tai lahjonta. Ministeri sanoo olevansa asiassa lehtitietojen varassa haastatteluhetkellä.
Shokeeraava uutinen, että ottaa rahaa ulkopuoliselta valtiolta ja antaa valtaa ulkopuoliselle valtiolle. Epäily kohdistuu parlamenttiavustajiin. Pitää selvittää, mikä on ollut mekanismi. Järkyttävää ja syö parlamentin uskottavuutta. Korruption muoto, jos pitää paikkansa.
Uutistoimisto AFP:n lähde on vahvistanut lehtitiedot, joiden mukaan pidätykset liittyvät tutkintaan, joka keskittyy Qatarin epäiltyihin lahjontayrityksiin.