Presidentit ja korkein valtiojohto puuttuvat neuvotteluista varmasti ihan tarkoituksella, Haavisto sanoo.
Rauhanneuvotteluissa on usein kyse elämästä ja kuolemasta, mutta niissä voidaan päätyä "leikkikoulumaisiin tilanteisiin", kertoo kansanedustaja ja pitkän linjan rauhanneuvottelija Pekka Haavisto (vihr.).
Kosovossa tällainen tilanne tuli eteen, kun osapuolet ilmoittivat, etteivät he suostu istumaan saman pöydän ääreen.
– Tuolit otettiin pois ja sitten seistiin, Haavisto sanoo Huomenta Suomessa.
Nähtäväksi jää, millaisiin tilanteisiin päädytään, kun Venäjä ja Ukraina lopulta päätyvät neuvottelemaan samassa tilassa.
Tällä hetkellä Ukrainan tilanteesta keskustellaan Saudi-Arabiassa Yhdysvaltojen johdolla.
Venäjän ja Ukrainan edustajat eivät tiettävästi ole toisiaan tavanneet, mutta molemmat valtiot ovat keskustelleet Yhdysvaltojen kanssa.
Venäjän delegaation edustajan Grigory Karasinin mukaan "kaikesta keskusteltiin" ja dialogi oli "haastavaa, mutta se oli hyvin hyödyllistä meille ja amerikkalaisille".
Valkoisen talon mukaan neuvottelut sujuivat erittäin hyvin.
Yhdysvallat ja Venäjä eivät tule allekirjoittamaan minkäänlaisia sopimuksia vielä tässä vaiheessa, sanoi Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov.
Sen sijaan jonkinlaista julkilausumaa odotetaan tiistaina.
Lue myös: Trumpin hallinnon viestiketjumoka paljastaa Eurooppa-inhon: "SÄÄLITTÄVÄÄ"
Estetään pöydälle oksentaminen
Haaviston mukaan vaikeat rauhanneuvottelut alkavat usein juuri niin, etteivät varsinaiset osapuolet tapaa alkuvaiheessa toisiaan.
– Estetään se, ettei mene huutokonsertiksi, jossa kaikki asiat vähän kuin oksennetaan pöydälle.
– Presidentit ja korkein valtiojohto puuttuvat varmasti ihan tarkoituksella. Näyttävät neuvottelut, joissa liput ovat pystyssä ja paiskataan kättä tulevat vasta prosessin lopuksi.
Kun Yhdysvallat keskustelevat yhden osapuolen kanssa kerrallaan, voivat amerikkalaiset samalla pyrkiä välttelemään vaikeita aiheita, kuten erittäin todennäköisesti uusiksi vedettäviä rajoja.
Venäjän mukaan jo tulitaukosopimuksessa tulee ottaa huomioon niin sanottu sotatilanne. Kreml siis käytännössä haluaa, että vähintään sen valtaamat alueet tunnustetaan kansainvälisesti osaksi Venäjää.
Ukraina on toistuvasti sanonut, että kyse on "toistaiseksi miehitetyistä alueista", eikä maa tule tunnistamaan Venäjän valloituksia.
Saudi-Arabiassa tuskin puhutaan vielä tässä vaiheessa kovinkaan paljoa mahdollisista alueluovutuksista.
Yleisesti on arvioitu, että Saudi-Arabiassa keskustellaan osittaisesta tulitauosta, viljasopimuksen uudistamisesta ja Mustanmeren tilanteesta.
Toisin sanoen ajatuksena on saada edes jostain yhteisymmärrys.
Venäjä on aiemmin hylännyt Yhdysvaltojen ehdottoman ja Ukrainan hyväksymän täydellisen 30 päivän tulitauon.
Vaikka tulitauosta sovittaisiin, ei se välttämättä tarkoita rauhansopimusta, Haavisto muistuttaa.
Lue myös: Näistä asemista neuvotteluita Saudi-Arabiassa käydään
Ukraina ja Yhdysvallat neuvottelijat Saudi-Arabiassa myös aiemmin maaliskuussa. Tuloksena oli Ukrainan hyväksymä täydellinen 30 päivän tulitauko, jonka Venäjä hylkäsi.AFP / Lehtikuva
Ukraina epävarmempi
Euroopassa ja Ukrainassa on huolettanut Yhdysvaltojen suuresti muuttunut suhtautuminen Venäjään.
Esimerkiksi Yhdysvaltojen erikoislähettiläs Steve Witkoffin sanoi äskettäin, ettei pidä Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia "pahana tyyppinä".
Haaviston mukaan on selvää, että Ukraina tuntee presidentti Donald Trumpin valtakaudella olonsa "paljonkin epävarmemmaksi", mutta on silti riippuvaiseksi Yhdysvalloista.
Yhdysvallat on toimittanut Ukrainalle sodan aikana suuren määrän ase- ja tiedusteluapua. Trumpin hallinto keskeytti molemmat toistaiseksi, mutta on sittemmin jatkanut niitä.
– Jos tämä kaikki vedetään lopullisesti pois, on Ukraina vaikeuksissa.
Korjattu jutusta virke kello 11.48: Kreml siis käytännössä haluaa, että vähintään sen valtaamat alueet tunnustetaan kansainvälisesti osaksi Venäjää. Aiemmin jutussa luki, että Kreml haluaisi alueet osaksi Ukrainaa.