Suomalaiset kuluttajat pitävät perunaa turvallisena, ekologisena ja eettisenä elintarvikkeena, jonka uskotaan säilyvän ruokakulttuurissamme jatkossakin. Perunaa käytetään sen terveellisyyden, hyvän maun, edullisuuden ja muuntuvuuden takia.
Kauppa ohjaa valintoja liiaksi
Tutkimuksen mukaan kuluttajat katsovat perunan kuuluvan suomalaiseen ruokakulttuuriin tulevaisuudessakin, kunhan perunan kunto ja muut kuluttajien tärkeiksi kokemat ominaisuudet säilyvät. Kuluttajien mielestä kaupan valikoimat ohjaavat liiaksi valintoja. - Tarjolle toivotaan ennen kaikkea hyvää yleisperunaa sekä pakattuna että irtomyynnissä. Kuluttajat haluaisivat itse valita multaperunan tai pestyn ja turvetetun perunan välillä, kertoo tutkija Katja Järvelä Kuluttajatutkimuskeskuksesta.
Kauppojen myös toivotaan käsittelevän perunaa hellävaraisemmin ja säilyttävän ja panevan sen esille asianmukaisesti. Haastetta heitetään myös suurtalouksien suuntaan, sillä joukkoruokailun ikuisuusongelmasta, "kumiperunoista", halutaan päästä eroon.Helppoa mutta hyvää perunaa
Järvelän mukaan kuluttajien kiireisen arjen ja hitaan perunan välillä on selkeä ristiriita, sillä arjen ruuanlaittoa helpottaviin perunavalmisteisiin suhtaudutaan yllättävän kielteisesti. - Kuluttajat katsovat, että kun nopeus ja helppous saadaan ujutettua perunaan perunavalmisteiden muodossa, samanaikaisesti menetetään ruokaperunan tärkeimmät ominaisuudet kuten hyvä maku, edullisuus ja terveellisyys, Järvelä kertoo. Järvelän mukaan kuluttajat toivovat sellaisia puolivalmisteita, jotka jättävät tilaa omalle mielikuvitukselle ja itse tekemisen ilolle. - Arkeen odotetaan nopeaa ja helppoa, mutta silti hyvänmakuista, edullista, terveellistä ja moneksi muuntuvaa perunaa. Juuri tähän perunan tuotekehityksessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sanoo Järvelä.
Tiedot käyvät ilmi Kuluttajatutkimuskeskuksessa valmistuneesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin perunan käyttöä erityyppisissä kotitalouksissa sekä eri-ikäisten kuluttajien käsityksiä perunan laadusta. Tutkimus on osa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen koordinoimaa ruoka- ja siemenperunan taloustutkimusohjelmaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin ryhmäkeskustelumenetelmällä. (Finfood)