Perussuomalaiset on elänyt vuoden Riikka Purran aikaa. Nähdäänkö kokoomuksessa potentiaalia yhteistyölle, jopa yhteiselle hallitukselle? MTV Uutiset kysyi neljältä kokoomusjohtajalta.
Riikka Purra valittiin vuosi ja kolme päivää sitten, 14. elokuuta 2021, perussuomalaisten puheenjohtajaksi Jussi Halla-ahon seuraajaksi.
3:11
Arkistovideo: Riikka Purra valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi 14. elokuuta 2021.
Halla-ahon johtamat perussuomalaiset eivät puolueen hajottua 2017 enää kelvanneet keskustan ja kokoomuksen hallitukseen.
Tällä hallituskaudella ja etenkin Halla-ahon vaihduttua Purraan spekulaatiot ovat kuitenkin jatkuneet siitä, voisivatko nykyiset pääoppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset tulevaisuudessa muodostaa yhdessä hallituksen.
Olisiko kokoomus valmis yhteystyöhön?
Eduskuntavaaleihin on alle kahdeksan kuukautta, ja kokoomus on tällä hetkellä kannatuskyselyissä piikkipaikalla, perussuomalaiset puolestaan selvästi edellisiä vaaleja alemmalla tasolla.
MTV Uutiset kysyi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpolta, varapuheenjohtajista Antti Häkkäseltä ja Elina Valtoselta sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkäseltä, kuinka potentiaalisena yhteistyökumppanina perussuomalaisia tällä hetkellä pidetään.
Petteri Orpo:
"Sanotaanko nyt niin, että koko oppositioajan meillä on ollut keskusteluyhteys Jussi Halla-ahon kanssa ja nyt se on jatkunut Riikka Purran kanssa.
Olen sanonut monesti, että meillä ei ole mitään periaatteellisia esteitä. Ohjelma ratkaisee, jos oltaisiin siinä tilanteessa, että neuvoteltaisiin esimerkiksi hallitusyhteistyöstä.
Me tietenkin tunnistamme asioita, jotka meidän välillämme ovat vaikeita, kuten esimerkiksi Eurooppa-politiikka tai suhtautuminen ilmastonmuutokseen, uskotaanko siihen vai ei, tai suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon.
On asioita, joissa meillä on isoja näkemyseroja. Mutta tunnetusti pienessä maassa pitää pystyä neuvottelemaan kaikkien kanssa, ja oppositiossa me olemme harjoitelleet heidän kanssaan yhteistyön tekemistä."
Antti Häkkänen:
”Jokainen puolue joutuu miettimään vähän omaa yhteistyökykyään. Olen ollut aistivinani, että perussuomalaisissa on myös kykyä kompromisseihin. Mutta jokainen puoluejohto joutuu sitä nyt vaalien lähestyessä vähän miettimään.
Olen ollut aistivinani sellaista, että opposition sisällä on yhteistyökykyä tehdä erilaisia yhteisiä esityksiä ja muuta. Se on ihan selvää, että oppositiossa kaikki haluavat esittää oman selkeän vaihtoehdon, mutta hallituspöytä on sitten ihan erilainen.
Jos syntyy vaalien jälkeen yhteistyöneuvotteluja, on se sitten mikä tahansa puolue, kaikkien puolueiden täytyy pystyä tekemään kompromisseja.”
Elina Valtonen:
"En tunne Riikka Purraa henkilökohtaisesti kovin hyvin, mutta olen antanut itseni ymmärtää ja politiikan myötä, että hän edustaa hyvin vahvasti samaa linjaa kuin edeltäjänsä.
Meille kokoomuksessa kaikista tärkeintä on se, että ensinnäkin vaalit ovat nyt tulossa ja käydään ne ensin. Sitten katsotaan, missä järjestyksessä tullaan maaliin. Sen jälkeen jos puhutaan hallitustunnusteluista saati sitten hallitusneuvotteluista, asiakysymykset ratkaisevat. On selvää, että meillä on tiettyjä kynnysehtoja hallitukseen osallistumiselle.
Ehkä katsantokanta muualla syntyneisiin ihmisiin, ja vaikkapa työperäiseen maahanmuuttoon, toki myös humanitaariseen, on yksi asia. Toinen on se, mikä on Suomen rooli Euroopan unionissa.
Kokoomukselle on erittäin tärkeää, että Suomen länsi-integraatio, joka on onneksi ollut viimeiset 30 vuotta upeassa käynnissä ja nyt Naton myötä ottaa jättiaskeleen eteenpäin, jatkuu."
Kai Mykkänen:
"Olemme vakaasti olleet sitä mieltä, että Suomen demokratian kannalta ei ole hyvä, jos poissuljetaan kategorisesti mitään puoluetta sen nimen tai johdon takia pois. Asiat ratkaisevat.
Meillä on kova työ ensi eduskuntavaalien jälkeen muodostaa toimintakykyinen hallitus, joka laittaa Suomen oikeille raiteille. Siinä yhteydessä täytyy katsoa, millä porukalla se agenda saadaan parhaiten vietyä eteenpäin.
Perussuomalaisten kanssa haasteet liittyvät siihen, että me tarvitsemme Suomeen ehdottomasti lähivuosina mittavasti lisää kansainvälisyyttä, ulkomaisia osaajia ja tekijöitä Suomeen, jos haluamme pyörittää terveyspalveluitamme ja kasvua teollisuuteemme.
Minkäännäköiseen sulkeutuvaan sisäänpäin kääntyvään nationalismiin meillä ei ole varaa."