Petri Viiperi oli mukana Kaustisella kadonneen ja surmatuksi uskotun Jami Petteri Klemolan etsinnöissä lähes päivittäin heinäkuun alusta saakka. Vapaaehtoisena metsässä ja soilla rämpinyt mies kertoo MTV Uutisille, millainen etsintäoperaatio oli, ja mikä sai hänet etsimään kadonnutta korvauksetta lähes kahden kuukauden ajan.
Pohjanmaan poliisi tiedotti viime viikolla, että se oli löytänyt Vetelin Räyringistä ruumiin.
Vainajan uskotaan olevan kesäkuussa Kaustisella kadonnut Jami Petteri Klemola, mutta asiaan ei ole vielä saatu täyttä varmuutta. Poliisi odottaa edelleen oikeuslääketieteellisten tutkimusten tuloksia ja siten virallista vahvistusta vainajan henkilöllisyydestä.
Julkisuudessa on kuitenkin todettu, että olisi hyvin epätodennäköistä, että pienen paikkakunnan vesistöstä löydettäisiin sattumalta jonkin täysin ulkopuolisen henkilön ruumis.
Tieto Klemolan löytymisestä on mitä ilmeisimmin helpotus nuorukaisen omaisille sekä etsintöjä ja henkirikostutkintaa tehneille viranomaisillekin. Sitä se on myös Petri Viiperille, joka vietti lähes koko heinäkuun kadonnutta vapaaehtoisesti etsien.
Lue myös: Tältä alueelta Jami Petteri Klemolan ruumis MTV Uutisten tietojen mukaan löytyi: poliisi eristi paikan Porasenjoen metsästysmajan lähettyvillä
Väliin jäi vain pari päivää
Viiperi talsi Räyringin metsissä ja nevoilla sekä muualla lähialueilla koiransa kanssa päivittäin lähes kahden kuukauden ajan, kunnes tieto poliisien tekemästä löydöstä tuli julki.
– Saattoi olla, että väliin jäi joku sellainen päivä, kun vettä tuli suoraan sanottuna kuin esterin perseestä, eikä liikkumisesta olisi tullut yhtään mitään. Mutta mielestäni niitä ei ollut kuin pari tai kolme päivää.
– Etsintöjen kohteena olivat kaikki nevat, vesistöt, vanhat kaivot ja kaikki sellaiset. Maastot olivat onneksi sellaisia, että paljaalla silmällä näki, että olisi täysi mahdottomuus ilman kaivinkonetta sinne mitään monttua tehdä. Se helpotti. Mutta aikaa vievää touhua se on.
Työn verkkaisuudesta kertoo Viiperin mukaan se, että pelkästään erään suoalueen ympärillä olevien ojien tutkiminen vei mieheltä ja koiralta useamman päivän.
– Ihmisillä on sellainen käsitys, että (vainajan) etsinnöissä edettäisiin nopeaan, kuten elävän ihmisen etsinnässä. Se on kuitenkin hidasta.
– Kun ruumis pistetään monttuun ja siitä alkaa nousta bakteereja ja kaasuja, koiran täytyy olla (ne havaitakseen) aivan kohdalla. Se menee neliö neliöltä.
Lue myös: Ruumis löytyi joesta: Jami Petteri Klemolan surma koveni murhatutkinnaksi – epäiltyjä ei ole vielä kuultu ruumislöydön jälkeen
Tapahtumien keskipisteessä
Viiperi oli tekemässä etsintöjä myös päivänä, jolloin poliisi löysi Klemolaksi epäillyn vainajan vesistöstä Räyringin Porasenjoen varrelta. Viiperi oli löydön aikaan aivan lähistöllä, vaikkei löytöä itse tehnytkään.
Hän todisti omin silmin, miten viranomaiset kiiruhtivat paikalle.
– Olin maastossa koiran kanssa ja etenin jokea kohti. Näin, kun paikalle alkoi tulla virkavallan edustajia ja mietin, että nyt on jotain tapahtunut. Jäin seuraamaan tilannetta ja otin koiran kiinni.
– Kun näin, että siellä alettiin vetää märkäpukuja päälle, ajattelin, että nyt taisi tärpätä. Sitten vain poistuin rauhallisesti paikalta, koska en halua mennä viranomaisten tielle niin, että he joutuisivat hätistämään paikalta pois.
Myöhemmin Viiperi palasi vielä löytöpaikalle, kun viranomaiset olivat jo lopettaneet työnsä siellä. Hänen mukaansa näytti siltä, että paikalta löydetty ruumis oli kätketty nimenomaisesti kyseiseen paikkaan, eikä se ollut esimerkiksi ajautunut virran mukana.
– Kyllä minä sain sen käsityksen, että se olisi kätketty sinne.
Lue myös: Poliisi uskoo löytäneensä kadonneen Jami Petteri Klemolan ruumiin
"Mikään rahahomma tämä ei kyllä ole"
Mikä sitten saa miehen rämpimään metsissä ja soilla päivästä toiseen, ilman korvausta ja seuranaan usein vain koira?
– Mikään rahahomma tämä ei kyllä ole, Viiperi toteaa ja naurahtaa.
– Se on justiinsa tuo, kun itse tietää, mitä se on, kun joku on hukassa. Olen ollut etsimässä esimerkiksi todella montaa kadonnutta eläintä, ja sen tietää, miten suuri omaisten tuska ja hätä on – ja epätietoisuus. Se on kaikista pahinta.
– Haluan auttaa, ja että asioihin saadaan selvyyttä. Se ajaa eteenpäin.
Klemolan etsintöihin lisäpuhtia antoi se, että kadonnut nuorukainen oli Viiperille entuudestaan tuttu.
– Tunsin hänet jollain tasolla. Vaihdoimme aina muutamat sanat silloin tällöin.
– Hän oli helkkarin rauhallinen ja tyyni poika. Minulla oli sellainen käsitys, että hän oli aina valmis auttamaan, jos joku vain tarvitsi apua. Sen takia tulikin mieleeni, että oliko hänen hyväntahtoisuuttaan nyt sitten käytetty hyväksi, Viiperi spekuloi ja viittaa poliisin tutkimaan henkirikosepäilyyn.
Murhaepäily
Poliisi epäilee, että kesäkuun 16. päivä viimeisen kerran elossa nähty Jami Petteri Klemola murhattiin ja että tekijöiksi epäillyt, vuonna 1993 ja 1990 syntyneet veteliläislähtöiset veljekset piilottivat ruumiin verityön jälkeen.
Poliisi uskoo, että Klemolan hengenriistoa oli suunniteltu ennalta. Poliisi ei kuitenkaan ole ottanut mitään kantaa epäillyn henkirikoksen mahdolliseen motiiviin. Myöskään tekotapaa ei ole julkisuuteen avattu, vaikka murhan tunnusmerkistöön kuuluukin erityisen julma tai raaka ja kokonaisuutena arvostellen törkeä tekotapa.
Tutkinnanjohtaja Anders Åforsia tällä hetkellä sijaistava rikoskomisario Ove Storvall kertoo, ettei poliisilla ole tällä hetkellä uutta tiedotettavaa tapaukseen liittyen. Hänen mukaansa poliisi odottaa edelleen virallista vahvistusta Räyringistä löytyneen vainajan henkilöllisyydestä.
Petri Viiperin työstä Jami-Petteri Klemolan etsinnöissä uutisoi aiemmin Iltalehti.