Kelalla on edessään valtava toimeentulotukihakemusten käsittely, koska työ siirtyy vuodenvaihteessa kunnilta Kelalle. Takanaan Kelalla on puolestaan suuri rekrytointirumba.
Toimeentulotukihakemuksia käsittelemään on palkattu lähes 600 uutta työntekijää.
Hakijoita oli lähes 7000. Kelan sisältä palkattiin 195 ihmistä, kunnista 244 ja avoimesta hausta 153 työntekijää. Heidän vastuullaan on jatkossa 1,45 miljoonan toimeentulohakemuksen käsittely vuosittain.
"Vaikuttaa liukuhihnatyöltä"
Yksi MTV:n haastattelema hakija kieltäytyi saamastaan paikasta, koska työtahti kuulosti liian rankalta.
– Hain Kelalle ja olisin päässytkin, mutta päädyin valitsemaan toisen työpaikan. Työurakka- ja tahti kuulosti aikamoiselta ja odotukset työntekijälle olivat kovat. Työntekijän tavoitteena on tehdä 20 päätöstä päivässä ja koska puutteellisia hakemuksia on kuulema paljon, joutuu käsittelemään 30-40 hakemusta päivässä. Siinä ei kovin kauan yhtä hakemusta käsitellä, kertoo MTV:n haastattelema hakija.
Hän ei halua kertoa nimeään julkisuuteen.
Kela on suururakan edessä. Kaikki toimeentulohakemukset käsitellään vuoden 2017 alusta Kelassa.
Elokuun lopussa alkoi sisäinen koulutuskierros.
– Lisäksi useampi sata muuta Kelan työntekijää tekee toimeentulotukea oman työnsä rinnalla. Tavoite on selvitä erityisesti tästä alkuvaiheesta, jolloin työ meille siirtyy ja sitä on paljon, kertoo Kelan henkilöstösuunnittelupäällikkö Taina Svärd MTV:n haastattelussa.
Viimeinen oljenkorsi
Perustoimeentulotuki on henkilön tai perheen viimeinen mahdollinen taloudellinen tuki, joka kattaa elämän perusmenoja.
Tuki kattaa esimerkiksi ravinto- ja vaatemenoja ja terveydenhoitomenoja sekä asumisesta syntyviä kohtuullisia kustannuksia.
Toimeentulotukea saa Kelan mukaan muutoksen jälkeen samoihin menoihin kuin ennenkin. Kela sanoo, että se antaa päätöksen perustoimeentulotuesta seitsemän arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta, jos hakemuksessa on kaikki tarvittavat tiedot.
Hakemusten käsittelyyn palkattiin vakituisten lisäksi 110 määräaikaista työntekijää.
Svärd kertoo, että hakijoilta toivottiin hyvää ammatillista koulutusta, peruskoulutuksen jälkeen joku ammatillinen tutkinto.
– Meillä on hyvin paljon toisen asteen tutkinnon suorittaneita esimerkiksi merkonomeja. Sitten on paljon tradenomeja, sosionomeja ja paljon on hakeutunut myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.
MTV:n haastattelema hakija on koulutukseltaan yo-merkonomi.
– Olin ensin videohaastattelussa, sitten kasvokkain ja viikko haastattelun jälkeen ilmoitettiin, että olen saanut paikan. Tässä vaiheessa olin jo saanut paremman tarjouksen pienemmästä organisaatiosta. Uskon, että juuri videohaastattelussa raakattiin selvästi epäsopivat pois.
Kela ei pelkää virheitä
Epävarmuutta hakemusten sujuvasta käsittelystä on ilmassa.
– Tässähän on sellainen sivujuonne, että kukaan ei tiedä miten homma lähtee toimimaan. Kuukauden koulutuksella joudutaan kovaan työhön, jossa epävarmuutta on puolin ja toisin. Määräaikaisia rekrytoidaan vain maaliskuun loppuun ja vasta silloin alkaa pikku hiljaa selvitä, millainen pommi tuo muutos on, sanoo työnhakija.
– Onneksi hakijoita oli paljon ja pystyttiin rekrytoimaan henkilöt, joiden uskotaan pärjäävän näissä tehtävissä. Henkilöstö tulee myös tekemään ylitöitä, siitäkin on jo sovittu, sanoo Svärd MTV:lle.
Kelassa ei pelätä virheiden vaaraa, vaikka työntekoon ryhdytään kuukauden pikakoulutuksen jälkeen.
– Tietysti tavoitteena on se, että virheitä ei tehdä. Tähän järjestelmään kuuluu myös oikaisuvaatimusmenettely. Meillä on perustettu myöskin ihan uusi pikkuyksikkö eli oikaisuvaatimuskeskus tähän yhteyteen. Siinä on 12 esittelijää ja 3 puheenjohtajaa, sanoo Kelan henkilöstösuunnittelupäällikkö Taina Svärd MTV:n haastattelussa.
– Nyt kun päästään tämän työn kanssa liikkeelle, niin sieltä varmasti saadaan arvokasta informaatiota, jos jotain on menossa väärään suuntaan. Sitä me emme tietenkään edes epäile tässä vaiheessa, Svärd painottaa.