Muutama vuosi sitten voimaan tullut pikavippien korkokatto ei estänyt pikavippifirmojen toimintaa. Yhtiöt kiertävät lakia suuremmilla lainoilla.
Pikavippejä suitsittiin vuonna 2013 määräämällä niille korkokatto. Alle kahden tuhannen euron lainan todellinen vuosikorko sai olla enää 50 prosenttia plus peruskorko.
Lainmuutos ei ajanut pikavippifirmoja markkinoilta.
Yritykset myöntävät nykyään lainan 2000 euron limiitillä, joita korkorajat eivät koske. Näin, on vaikka lainansaaja käyttäisi lainakatostaan alle 2000 euroa.
Käytännössä lainaa haetaan esimerkiksi muutaman sadan euron verran, mutta kuluttajalle myönnetään parin tonnin luottotili.
– Löytyi kertotie, jota yritykset käyttävät, kertoo Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvoja Satu Sjöblom.
– Lainan todellinen vuosikorko voi olla jopa yli 500 prosenttia, mikä tajutaan yleensä vasta jälkikäteen. Lainaa ottaessa ajatellaan vain, miten aikaisempi lasku saadaan maksettua.
Lisävelka estää harvoin maksuhäiriön
Sjöblomin mukaan pikavippejä käyteään paljon aiempien lainojen maksamiseen. Hänen mukaansa maksuhäiriömerkintää pelätään ehkä liikaakin.
– Takaraivossa varmaan ymmärretään, ettei velan maksu velalla ole kestävä tie, mutta silloin halutaan vain saada aiempi velka hoidettua. Ensin otetaan luottokorteilta, minkä jälkeen haetaan luottoja erilaisilta rahoitusyhtiöiltä, joissa luottoa annetaan helpommin, joskin korkeammalla korolla. Sen jälkeen tulevat pikavippifirmat, hän kertoo.
Sjöblomin mukaan uudella velanotolla harvoin voidaan estää maksuhäiriömerkintää, merkintä tulee vain hieman myöhemmin.
– Merkintä tulee jossain vaiheessa, ja tällöin velkamäärä on ehtinyt paisua jo vaikeammin hoidettavaksi.
Hän muistuttaa, ettei maksuhäiriömerkinnän kanssa eläminen ei välttämättä ole niin vaikeaa, jos asunto-, puhelinliittymä- ja työasiat ovat kunnossa.
– Kuntansa velkaneuvontaan kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin, ennen kun velkamäärä ehtii paisua hallitsemattomaksi.