Kesän aikana jälleen lukuisat parit ovat astuneet avioliiton satamaan. Häihin on satsattu runsaasti energiaa ja rahaa, jotta kaikki olisi ikimuistoista ja ihanaa. Odotukset yhteiseltä elämältä ovat suuret, mutta onko arki sittenkään niin ruusuista kuin sen toivottiin olevan.
Avioliiton odotuksia
Avioliitolla on edelleen hyvin suuri merkitys sekä yhteiskunnallisessa että yksilöllisessä mielessä. Vaikka kirkon yhteiskunnallinen asema on vain varjo entisestään, on avioliitto instituutiona edelleen hyvin arvostetussa asemassa. Seurusteluaika nähdään yhä naimisiin menoa varten valmistamana ajanjaksona. Avioliiton merkitys aiheuttaa erityisesti ensimmäistä avioliittoaan suunnitteleville pareille sekä paineita että huolestumista.
Tutkimusten mukaan avioelämään suuntautuvat huolet kohdistuvat kahteen seikkaan: voiko avioliitossa kokea sekä turvallisuutta että tunteiden voimakasta roihua ja voiko avioliitto olla kokemuksena henkisesti ja fyysisesti tyydyttävä.
Lisäksi pohdintaa aiheuttaa se, kykeneekö kumpikin osapuoli antamaan ja saamaan ikuista rakkautta, jota Jumalan kasvojen edessä ja seurakunnan läsnä ollessa vihkimisen aikana luvataan. Moni miettii mielessään myös kuherruskuukauden jälkeistä elämää, sitä, miten läheisyys ja kumppanin tuki ovat läsnä.
Selvää on se, että jokainen tuleva aviopari aloittaa yhteiselämänsä sekä sanattomin että kerrotuin odotuksin. Mitä enemmän eroja puolisoiden odotuksissa on, sitä suurempi mahdollisuus on siihen, että suhteessa syntyy ristiriitatilanteita. Toisaalta odotukset avioliitosta voivat kummallakin osapuolella olla aluksi hyvinkin samanlaiset, mutta vuosien myötä niissä voi tapahtua muutoksia.
Tutkimukset osoittavat, että hyvin usein avioliiton solmineet ihmiset uskovat keskinäisen rakkauden ja miellyttävien tunteiden säilyvän hamaan loppuun saakka. Myös kumppanista on usein epärealistisia odotuksia. Monesti nuo odotukset karisevat jo vuoden yhdessä olon jälkeen. Pettymys puolisoon merkitsee useasti myös pettymystä avioliittoon.
Kuva: Shutterstock
Hellyyden osoitukset avioliitossa
Jo avioliiton ensimmäisenä vuotena puolisot eivät kiehdo toisiaan samalla tavalla kuin seurusteluvaiheessa. Tämä näkyy kaikenlaisen keskinäisen hellyydenosoitusten vähenemisenä. Avioliiton todellisuus alkaa vihdoin valjeta ja ruusuiset kuvat yhteiselämästä katoavat.
Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, jossa pareilta kysyttiin hellyyteen liittyviä kysymyksiä kuukausia ennen avioliittoa ja vuosi naimisiin menon jälkeen. Tutkimuksesta selviää, kuinka paljon hellyyden osoittaminen paria kohtaa muuttui vuoden naimisissa olon jälkeen.
Miten usein kumppani teki jotains euraavaa? | Muutos vuoden aikana |
Lausui kohteliaisuuden tai antoi tunnustusta | 30 % harvemmin |
Tuotti sinulle mielihyvää | 28 % harvemmin |
Sai sinut nauramaan | 34 % harvemmin |
Sanoi rakastavansa sinua | 44 % harvemmin |
Ehdotti rakastelua | 39 % harvemmin |
Miten usein teitte yhdessä jotain seuraavista? | Muutos vuoden aikana |
Harrastitte yhdyntää | 38 % harvemmin |
Osoititte fyysisesti kiintymystänne (muuten kuin yhdynnässä) | 39 % harvemmin |
Kerroitte tunteistanne tai ongelmistanne | 34 % harvemmin |
Keskustelitte päivän tapahtumista | 4 % harvemmin |
Kuten voimme huomata, niin ainoastaan päivän polttavista asioista puhuminen pysyy avioliitossa lähes ennallaan. Se ei kuitenkaan korvaa hellyyttä, jota parisuhde kaipaa voidakseen hyvin.
Ensimmäinen lapsi rassaa suhdetta
Lapsen syntymä saattaa myös vaikuttaa avioliiton tuomaan tyytyväisyyden tunteeseen. Tämä siitäkin huolimatta, että lapsi olisi erittäin toivottu. Mikäli lapsi taas hankitaan, jotta parisuhteen laatu paranisi, niin parisuhdeongelmat lähes varmasti lisääntyvät lapsen syntymän myötä. Tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että jos avioliitossa on aikaisemmin ollut ongelmia tai raskaus sattuu muuten huonoon ajankohtaan, voi lapsen syntymä tuoda parisuhteeseen niin suuria paineita, että se lopulta ajautuu kriisiin ja kenties jopa hajoaa.
Shutterstock
Lapsen syntymän jälkeinen aika on erityisen vaikeaa kummallekin osapuolelle. Noin 80 prosenttia äideistä kärsiin synnytyksen jälkeen lyhytaikaisesta masennuksesta, joka ilmenee itkuisuutena ja tunneperäisenä herkkyytenä. Näistä äideistä noin 20 prosenttia saattaa ajautua synnytyksen jälkeiseen masennustilaan, joka voi kestää puolesta vuodesta vuoteen. Naisen prolaktiini-hormonin tasot kohoavat synnytyksen johdosta huomattavasti normaalitilasta ja tämä johtaa seksuaalisen halukkuuden laskuun. Mies ei ymmärrä, että naisen masentuneisuus ja haluttomuus johtuvat suurista hormonaalisista muutoksista, jotka kuitenkin ovat ajan myötä ohimeneviä.
Esikoisen syntymän jälkeen vanhemmista saattaa tuntua siltä, ettei toinen osapuoli enää osoita kiintymystä samalla tavoin kuin ennen. Äidit joutuvat pääasiassa aina suurempaan vastuuseen lapsen hoidosta. Heidän huomionsa kohdistuu sen vuoksi enemmän lapseen kuin lapsen isään. Huomion ja etenkin seksin väheneminen alkaa hyvin usein kalvaa isää.
Toisaalta lapsen isä jatkaa useimmiten arkipäiväänsä samalla tavoin kuin ennen lapsen syntymää. Hän jatkaa työssäkäyntiä ja on sosiaalisessa vuorivaikutuksessa muiden henkilöiden kanssa. Hän ei välttämättä ymmärrä, että äiti on lapsen takia sosiaalisesti eristyksissä ja päivät lapsen kanssa saattavat tuntua pidemmän päälle ikävystyttäviltä. Sosiaalisuuden lisäksi äiti kaipaa myös mahdollisuutta lepoon, koska yöt ovat usein rikkonaisia ja unen määrä jää hyvin vähäiseksi. Mikäli mies ei yhtään huomioi ja helli äitiä, alkaa tämä vastaavasti kalvaa äitiä.
Vanhemmat eivät aina myöskään mieti sitä, että lapsen kasvattaminen ei todellakaan ole mitään halpaa touhua. Pelkästään vaipat ja lasten ruoat nielevät kukkarosta melkoisen summan. Pariskunnan huono rahatilanne vaikuttaa aina negatiivisesti parisuhteeseen. Mikäli elämä on jatkuvaa painiskelua rahavaikeuksien kanssa, tuottaa se voimakasta stressiä ja syö myös itsetuntoa.
Shutterstock
Ongelmien pakoileminen tai epämukavan tilanteen sietäminen on omiaan lisäämään stressiä entisestään. Avioliittoon ja vanhempien rooliin liittyviin ongelmiin onkin syytä käydä arkailematta käsiksi, jotteivät ongelmat kasva entisestään ja tilanne lopulta muutu sietämättömäksi.
Avioliitto voi pilata hyvän suhteen
Voidaan siis todeta, että avioliitto voi todellakin pilata hyvän suhteen, jos odotukset yhteiseltä elämältä eivät ole olleet realistisia. Suomessa lähes joka toinen avioliitto päättyykin eroon. Toisaalta tyydyttävän avioliiton on todettu olevan jopa ihmisen terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin sinkkuus. Tutkimusten mukaan onnellisen avioliiton kulmakiviä ovat kommunikointi, puolison pitäminen ystävänä, askareiden järjestämien molempia osapuolia tyydyttävästi, tunteiden ilmaisu ja hyvä seksielämä. Onnellinen avioliitto ei siten tule ilmaiseksi kuten ei mikään muukaan pitkäaikainen suhde.
Teksti: Kari Heusala
Kuvat: Shutterstock