Mikäpä sen mukavampaa talvipuuhaa kuin pilkkiminen. Eikä pilkkimiseen edes tarvita erillisiä lupia tai maksuja. Myös kesäkalamiehenä tunnettu toimittaja Mikko Peltsi Peltola kykkii jäällä. Lue Peltsin pilkkivinkit!
Pilkkiminen kuuluu mato-onginnan lailla jokamiehenoikeuksiin eli valtaosassa Suomen joki-, järvi- ja lampialueista saa pilkkiä maksutta ja luvitta.
Tiesitkö tämän kalastusmaksuista ja -luvista?
Kalastusmaksu- ja lupatarpeeseen vaikuttaa kalastajan ikä, kalastustapa sekä kalastuspaikka. Jos kalastaja on 18–64-vuotias ja harrastaa muuta kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä, tulee hänen maksaa kalastuksenhoitomaksu. Se yksinään ei kuitenkaan vielä oikeuta kalastukseen, vaan lisäksi tarvitaan kalastustapaa vastaava lupa.
– Yhdellä vieheellä meri-, järvi- tai lampivesillä kalastettaessa kannattaa hankkia kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu. Kalastus verkoilla, katiskoilla tai useammalla vieheellä eli esimerkiksi vetouistellen sekä lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa kalastus sekä ravustus vaativat lisäksi aina vesialueen omistajan luvan, sanoo kalastuksen ylitarkastaja Mika Laakkonen Metsähallituksesta.
Kalastuksenhoitomaksujen kerääminen siirtyi tammikuun alussa maa- ja metsätalousministeriöltä Metsähallitukselle. Kaikki kalastusmaksut, lupa-asiat sekä lupiin liittyvä neuvonta löytyvät nyt yhdestä ja samasta nettiosoitteesta: eraluvat.fi. Sivustolla on myös verkkokauppa, josta luvat voi lunastaa.
Lupa on satsaus luontoonKalastusmaksu- ja -lupavarat palautuvat aina tavalla tai toisella kalastajalle tai kalavesien hoitoon. Maksu onkin siis paitsi lupalappu kala-apajille myös satsaus luontoon.
– Varoja käytetään muun muassa vesistöjen ja kalojen elinympäristöjen kunnostukseen, kalaistutuksiin, valistushankkeisiin, kalastuksen valvontaan sekä kalatalousalueiden toiminnan avustamiseen. Lisäksi niillä tuetaan nuorisotyötä järjestämällä lapsille ja nuorille kalastukseen liittyviä luontoleirejä, kursseja ja tapahtumia, Laakkonen listaa.
Lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa sekä vesialueilla, joissa kalastus on kielletty muun säädöksen tai määräyksen nojalla, pilkkiminen on kielletty. Erikoiskohteillekin tosin yleensä pääsee pilkille, kunhan hankkii luvan.
Kalamies Mikko Peltsi Peltola on jo käynyt koputtelemassa jäitä Helsingin edustalla.
– Alkutalven lämpötilat ovat vaihdelleet rajusti, mutta jahka jäät paksunevat, suuntaan haukipilkille jollekin rauhalliselle merenlahdelle. Takuuvarma jää löytyy joka talvi myös mökkijärveltä Hämeestä, Peltsi kertoilee.
Peltsi käy pilkillä nauttiakseen luonnosta ja ulkona olemisesta. Saalis ei ole hänelle se tärkein juttu.
– Kun ei lähde liian saaliskeskeisesti kalaan, ei joudu pettymäänkään pahasti.
Peltsin pilkkivinkit:
– Tutustu ennalta sen vesialueen pohjan muotoon, jolla pilkit. On turha kalastaa pinnasta, jos kalat viihtyvät pohjassa.
– Valitse vieheet sen mukaan, mitä kalaa pilkit. Kalat ovat eri kokoisia ja ne myös syövät erikokoista ravintoa. Hauki nappaa isompaan pyydykseen kuin särki.
–Tutustu jäätilanteeseen ja pilkkipaikkasi virtauksiin. Älä mene heikoille jäille. Muista naskalit!
– Pukeudu lämpimästi. Jos mahdollista, valitse vedenpitävä pelastautumispuku.
– Muista hyvät eväät ja lämmin juotava.
– Varaa riittävästi aikaa. Pilkkimisessä tärkeintä ei ole saalis vaan luonnosta nauttiminen ja rauhoittuminen.
– Hiljenny. Kalat pelästyvät jään tömistelystä.
Lähde: Metsähallituksen eräpalvelut
Kuva: Colourbox.com