Antti Perttunen lähti varsahuutokauppaan vain isänsä seuraksi, mutta ravivalmentajan pojan hevossilmä ei päästänyt poistumaan tyhjin käsin.
Syksyllä 2013 Antti Perttunen suuntasi kohti Ypäjän hevoshuutokauppaa ravivalmentajaisänsä Tapio Perttusen kanssa katselemaan nuoria hevosia ja aistimaan tunnelmaa. Tai niin hän luuli.
– Alun perin ei ollut mitään ostoaikeita, Perttunen vakuuttaa.
– Mutta Bid On Kempin ollessa kehässä ihmettelin miten sen hinta ei lähtenyt kunnolla nousemaan. Kysyin isältänikin että miten tuo on noin edullinen, ja hän ihmetteli samaa.
Nuoremman Perttusen aivot raksuttivat vimmatusti. Hevonen miellytti silmää ja suku oli hyvä. Etenkin emälinja viehätti, vaikka isäori olikin vielä tuntemattomampi periyttäjä Suomessa.
– Se oli laatuunsa nähden niin halpa ettei vaan voinut olla huutamatta. Sitten ajattelin että no helkkari, ei kai siinä muuta kun kättä pystyyn vaan.
Kaupan synnyttyä edessä oli seuraava projekti: hevoskimpan kokoaminen.
– Rehellisesti sanottuna hommaa ei ollut ihan laskettu, kun hevonen kerran lähti puolivahingossa mukaan. 20-vuotiaana sen elättäminen yksin olisi ollut haasteellista, Perttunen selittää.
– Niinpä isän avustuksella kokosin omistajaporukan siihen ympärille. Houkuttelin kyllä kovasti kavereitani futisjengin saunailtaa myöten, mutta nuoria kun oltiin niin ostajia ei ollut monia. Jälkeenpäin porukka on kyllä myöntänyt katuvansa kun eivät lähteneet mukaan, hän naurahtaa.
Kovan onnen äkäpussi
Bid On Kemp on lempinimeltään Pipari, joten kimppatallin nimi on luonnollisesti ”Piparin ystävät”. Ystävyyttä testattiin jo hyvissä ajoin ennen hevosen kilpauran alkamista.
– Etenkin nuorempana tamma oli aika kuuma ja luonteikas. Kaksivuotiaana toisen takajalan hankoside vaurioitui, kun se potki karsinan seiniä ja tarhan aitoja, Antti Perttunen muistelee.
Loukkaantumisensa vuoksi Pipari vietti puoli vuotta vesikävelytreenissä ja kuntoutui hyvin. Nykyään se viettää aikaansa vain lankatarhassa ja kumikarsinassa, vaikka iän myötä temperamentti onkin tasoittumaan päin eikä jalkavamma ole enää oireillut.
– Kyllä se on yhä aika täpäkkä tapaus, luimistelee herkästi ja painaa treeneissä ohjille. Mutta kilpailupaikoilla se tekee kaiken oikein, ei hätäile turhia vaan keskittyy olennaiseen. Hyvän hevosen merkki, osaomistaja ja kimpanvetäjä tietää.
Hyvän hevosen merkkejä näyttää myös Bid On Kempin statistiikka. Se voitti uskomattomat kahdeksan ensimmäistä kilpailua urallaan kolmivuotissyksystä lähtien. Nyt kisoja on kertynyt kaksitoista – kaikki päättyneet sijoitukseen kolmen parhaan joukossa.
– Onhan se käsittämätöntä. Ei tuollaista voinut edes kuvitella vaikka jonkinlaisen juoksijan kuvittelinkin ostaneeni. Kuitenkin kaikissa lähdöissä taso on kova ja tuuriakin tarvitaan, vaikka hevonen olisi kuinka hyvä, Perttunen pohtii.
Tehtävät vaikeutuvat tänä syksynä entisestään, sillä Bid On Kempin kanssa tähdätään määrätietoisesti nelivuotisikäluokan suurkilpailuihin aina Derbyä myöten.
– Kesä pidettiin treenitaukoa ihan vaan siksi että voimia ja virettä riittäisi syksyn ikäluokkakisoihin. Tulossa on monta kovaa kisaa.
Mikkelissä tradenomiksi opiskeleva kimpanvetäjä ehtii isänsä ravitallille ja hevosen kärryille vain harvakseltaan, mutta ravien seuraaminen ja Toto-pelit onnistuvat aktiivisesti koulun ohessakin.
Tämän illan Toto5-kierrokselle Lahteen nuorimies on tehnyt pelipäätöksensä hyvässä ajoin, ainakin Bid On Kempin lähdön osalta. Tamma starttaa kolmannessa kohteessa suursuosikkina.
– Vaikka hevosemme tulee tauolta, en aio lähteä varmistelemaan. Se on terve ja treenattu tamma jolla on Derby-karsinnat edessä parin viikon päässä. Vielä kun on nappisarja ja hyvä lähtörata, niin kärjessä pitää olla. Varma-ainesta, Perttunen arvioi.