Monen suomalaisen talousasiantuntijan mielestä Suomen olisi aloitettava sopeutustoimet eli julkisten menojen pienentäminen viimeistään vuonna 2023. Kaikki poliitikot eivät ole kuitenkaan samaa mieltä. Yksi heistä on pääministeripuolue SDP:n varapuheenjohtaja.
Matias Mäkysen mielestä sopeuttamispuhe on liian yksioikoista.
– Me Suomessa puhumme paljon sopeutuksesta ja siitä, lähdetäänkö leikkaamaan vai korottamaan veroja. Mutta tähän keskusteluun tarvittaisiin myös se näkökulma, että mistä saisimme uusia työpaikkoja, miten me parannamme työn tuottavuutta ja minkälaista elinkeinopolitiikkaa meidän julkinen sektori voisi tehdä, Mäkynen sanoo MTV:n Uutisaamussa.
Hallitukselta on kyselty jatkuvasti työllisyystoimista, myöntää Mäkynen, mutta hän pitää keskustelua monesti “hienosäätönä”.
Hän peräänkuuluttaa isompia tekoja, mikä tapahtuu panostusten, ei leikkausten kautta.
– Jos me saamme merkittäviä tuotannollisia investointeja Suomeen liikkeelle, niin työllisyysvaikutus voi olla useita tuhansia. Haluaisin enemmän keskustelua siitä, miten me saamme näitä investointeja liikkeelle, Mäkynen sanoo.
Lue myös: Keskuskauppakamari: Vienti yhä vaikeuksissa – joulukuussa kuitenkin enää 3 prosentin lasku
Leikkauksia jopa nopeutettava?
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju pitää leikkauksia ehdottoman välttämättöminä vuonna 2023 ja jopa jo aiemmin.
–Jos [Vesa] Vihriälän työryhmä tekisi raportin tänään, niin se ehdottaisi, että niitä pitäisi ilman muuta aikaistaa. Meidän pitäisi tänä keväänä jo tehdä päätökset, Kangasharju vaatii.
Kangasharjun mielestä edelliset hallitukset eivät tehneet tarpeeksi julkisen talouden menojen ja tulojen tasapainottamiseksi.
– Me ikäännymme, ja se vie niin paljon julkisia menoja, että meidän on pakko laittaa tämä julkinen talous kuntoon ennen niitä hurjia menolisäyksiä.
Lue myös: Tilastokeskus: Suurten yritysten liikevaihto supistui runsaat kuusi prosenttia koronavuonna
Mäkynen muistuttaa leikkauspolitiikan kohdistuvan helposti muun muassa peruspalveluihin, ja sillä on seurauksia.
– Silloin riskinä on – varsinkin jos leikataan koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehityksestä – että meidän pidemmän aikavälin tuotantopotentiaali ja kasvumahdollisuudet heikkenevät.
Kangasharju varoittaa, että velan kasvu voi johtaa kestämättömään taakkaan, josta Suomi ei selviä.
– Pitkällä aikavälillä korot nousevat ja inlaatio palaa. Jos me päästämme velan kovin korkeaksi, noin kymmenen vuoden päästä olemme todellisissa vaikeuksissa.
– Kukaan ei ole sanonut, ettei julkista taloutta pidä tasapainottaa, vaan mitkä ne keinot ovat, vastaa Mäkynen.
– Meidän keinot ovat, että nyt pitää keskittyä työllisyyden, talouskasvun ja tuottavuuden parantamiseen ja lähteä sitä kautta pienentämään sitä sopeutustarvetta.