Avaruussäätä ja revontulia havainnoiva Suomi 100 -satelliitti pääsee avaruuteen todennäköisesti marraskuun puolivälissä.
Suomi 100 -satelliitin pitkään viivästynyt avaruusmatka on Aalto-yliopiston tiedotteen mukaan alkamassa parin kuukauden päästä. Satelliitti toimitettiin tänään laukaisuvälittäjälle Alankomaissa, ja se laukaistaan taivaalle Falcon 9 -kantoraketilla marraskuun puolivälissä.
Satavuotiasta Suomea juhlistavan satelliitin kehitystyö on tapahtunut Aalto-yliopiston johdolla yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.
Havainnekuva Suomi 100 -satelliitista avaruudessa. Kuva: Aalto-yliopisto.
Matka myöhästyi kantorakentin ongelmien takia
Satelliitin matka myöhästyi lähes vuodella laukaisuun alun perin valitun intialaisen PSLV-kantoraketin ongelmien takia.
Ongelmien ratkettua Intian avaruusjärjestö on ottanut lennoille vain kaupallisesti tai strategisesti merkittäviä satelliitteja, minkä vuoksi Aalto-yliopisto alkoi yhdessä hollantilaisen laukaisuvälittäjän kanssa etsiä muita vaihtoehtoja.
Falcon 9:n kyydissä 100 nanosatelliittia
Falcon 9 laukaistaan avaruuteen Kaliforniasta SpaceX-yhtiön Vandenbergin lentotukikohdassa olevalta laukaisualustalta. Paikka sijaitsee Tyynen valtameren rannalla noin 250 kilometrin päässä luoteeseen Los Angelesista.
Suomi 100 -satelliitin lisäksi Falcon 9:n kyydissä lähtee avaruuteen satakunta muuta nanosatelliittia.
– Tämä on erittäin hyvä uutinen, sillä haluamme saada satelliitin mahdollisimman pian avaruuteen. Juhlimme Suomea näin jälkikäteen, sanoo hankkeen vetäjä, professori Esa Kallio Aalto-yliopistosta.
Iloisia Suomi 100 -satelliitin tiimiläisiä: takana Petri Koskimaa Aalto-yliopistosta, keskellä Antti Kestilä Ilmatieteen laitokselta ja edessä Arno Alho Aalto-yliopistosta. Kuva: Jari Mäkinen.
Falcon 9:n erikoispiirre uudelleenkäytettävyys
Falcon 9:lle tapahtui muutama vuosi sitten kaksi onnettomuutta. Niiden jälkeen raketti on kuitenkin toiminut hyvin, ja sillä on tehty lentoja parhaimmillaan jopa parin viikon välein. Tilastojen valossa Falcon 9 on jopa PSLV:tä hieman luotettavampi kantoraketti: sen laukaisuista on onnistunut lähes 97 prosenttia, PSLV:n lennoista 93 prosenttia.
Falcon 9:n erikoispiirre on sen osittainen uudelleenkäytettävyys: raketin ensimmäinen vaihe, jonka avulla se nousee lentoon ja joka on raketin suurin ja kallein osa, palaa toimintansa jälkeen takaisin maahan ja käytetään uudelleen. Suomi 100 -satelliitin laukaisussa käytetään kuitenkin näillä näkymin uutta rakettivaihetta.
Lisää satelliitteja jo rakenteilla
Suomi 100 -satelliitti mittaa erikoisvalmisteisella radiolaitteistollaan lähiavaruudessa noin 500 kilometrin korkeudessa olevia avaruussääilmiöitä. Lisäksi satelliitin kamera kuvaa avaruussään näkyviä merkkejä, esimerkiksi revontulia, sekä maapalloa ja erityisesti Suomea.
– Tutkimuksen kannalta laukaisu nyt Auringon aktiivisuusminimin aikaan on kiinnostavaa, koska pääsemme tekemään avaruussäämittauksia samaan aikaan, kun Auringon aktiivisuus alkaa jälleen kasvaa, professori Kallio toteaa tiedotteessa.
Suomi 100 -satelliitin tieteellisten havaintojen käsittelyyn ja analysointiin osallistuu myös Ilmatieteen laitos, joka on satelliitin toinen vastuutaho.
Satelliitti testaa myös Aalto-yliopistossa kehitetyn uudenlaisen 3D-tulostetun muovirakenteen kestävyyttä avaruuden olosuhteissa sekä tekoälyn hyödyntämistä nanosatelliitissa.
Rahoitus juhlavuoden säätiöltä
Merkittävä osa satelliitin rahoituksesta saatiin Suomi 100 -juhlavuoden säätiöltä. Hankkeeseen kuului myös Suomea syys–lokakuussa 2017 kiertänyt Avaruusrekka, joka esitteli paitsi Suomi 100 -satelliittia myös laajemmin uutta suomalaista nanosatelliitteihin perustuvaa avaruusosaamista.
Suomi 100:n lisäksi Aalto-yliopistossa on rakennettu kaksi nanosatelliittia: huhtikuussa 2017 laukaistu Aalto-2 ja juhannuksena 2017 laukaistu Aalto-1, jonka missio jatkuu edelleen. Tällä hetkellä kehitteillä on kolme uutta satelliittia, joista ensimmäinen, Aalto-3, laukaistaneen ensi vuoden loppupuolella.