Poikkeusolot päättyvät ja kuolleiden määrä jäi matalaksi, joten uskaltaako nyt huokaista helpotuksesta? HUSin toimitusjohtaja ja THL:n ylilääkäri kertovat, mikä Suomessa tehtiin hyvin ja mikä meni pieleen

Koronavirustilanne Suomessa on tällä hetkellä hyvä ja Suomi palaa normaalielämään huomenna. HUSin toimitusjohtajan Juha Tuomisen mukaan valmiuslaki mahdollisti muun muassa sen, että koko kansalle muodostui kriisitietoisuus eli ongelma otettiin vakavasti. Suomalaiset oppivat pitämään turvaväliä, pesemään käsiä ja yskimään oikein.

Tautitapaukset eivät myöskään ole lähteneet nousuun nyt, kun rajoituksia on jo höllennetty.

– Kyllä varmasti tämä tartuntariskitietoisuus on suuri yksittäinen tekijä, toteaa Puumalainen.

Puumalainen muistuttaakin, että myös jatkossa pyritään siihen, että koronavirustartunnat pysyvät kurissa. Taudin toista aaltoa ei kuitenkaan voida vielä poissulkea.

– Kyllä täytyy pitää mielessä, että suurin osa ei ole sairastanut koronavirusinfektiota ja ovat edelleen taudille alttiita. On mahdollista, että tautitapausten määrä kääntyy nousuun ja pitää miettiä, mitä toimenpiteitä täytyy siinä vaiheessa tehdä.

"Kansainvälisesti vertaillen Suomi on pärjännyt erittäin hyvin"

Toistaiseksi Suomessa voidaan elää suhteellisen rauhallisin mielin. Puumalaisen mukaan muun muassa suomalaisten uudet käyttäytymismallit ja hyvä terveydenhuolto ovat mahdollistaneet hyvän epidemiatilanteen.

– Kansainvälisesti vertaillen Suomi on pärjännyt erittäin hyvin. Meillä on valitettavasti tautiin menehtyneitä ihmisiä, mutta väkilukuun nähden huomattavan paljon vähemmän kuin monessa muussa maassa.

– Suomalaiset ovat kriisin tullen oppineet käyttäytymään eri tavalla. Täytyy kehua suomalaista terveydenhuoltoa. Sairaalat ovat kovan paikan tullen venyneet ja tehneet erittäin hyvää työtä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

THL:n julkaisemasta kuvaajasta nähdään esimerkiksi, kuinka koronavirustilanne Suomessa on poikennut Ruotsista, Tanskasta, Norjasta ja Virosta.

Kuvaajasta nähdään, että suhteutettuna asukaslukuun Suomessa on todettu selvästi vähiten koronavirustapauksia. Testausmäärät ja -strategiat vaihtelevat kuitenkin maittain, joten lukujen suora vertailu antaa vain osittaisen kuvan maiden epidemiatilanteista. 

Parantamisen varaa epidemian hoitamisessa Suomella olisi myös ollut. HUSin toimitusjohtajan mielestä esimerkiksi suojavarusteiden vähäinen määrä muodostui ongelmaksi ja suojavarustehankinnat ja suojavarusteiden oma tuotanto aloitettiin liian myöhään.

– Nyt pitää pitää huolta, että suojavarustevarautuminen ja muu varautuminen pistetään aivan eri luokan tasolla kuntoon.

Lue myös: Suurin kiitos menee Suomen kansalle: Eero Heinäluoma suitsuttaa suomalaista mentaliteettia – "Olemme tiukassa paikassa valmiita kuuntelemaan ohjeita"