Poliisi: Suomeen on pesiytynyt vaarallinen alakulttuuri – "Nuorilla on 3 000 euroa taskussa viikossa"

12:05imgRikospaikan Murharyhmä käsitteli nourten joukkopahoinpitelyjä viime viikolla.
Julkaistu 27.02.2025 05:03
Toimittajan kuva
Miikka Hujanen

miikka.hujanen@mtv.fi

Poliisihallitus on kertonut uutta tietoa nuorten väkivaltarikollisuudesta ja katujengeistä.

Poliisin mukaan Suomessa on erittäin vetovoimainen, rikollista elämää ihannoiva lasten ja nuorten alakulttuuri.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario Hannu Väänänen kertoi keskiviikkona järjestetyssä Poliisihallituksen seminaarissa, että alakulttuurissa on Länsi-Uudenmaan alueella kymmeniä nuoria. 

Alakulttuuriin liittyminen saattaa alkaa jo 11-12 vuoden iässä ja siihen hakeutuvat ovat useimmiten maahanmuuttajataustaisia.

Ei käydä koulussa, vaan koulu on häiriö. Kotona käydään ehkä syömässä, mutta muuten eletään kaverien kanssa ulkona. He eivät ole kavereita sillä tavalla, kuin minun ikäpolveni ymmärtää, vaan he puhuvat syvemmästä suhteesta ja veljeydestä. 

Näitä nuoria houkuttaa rikoksilla ansaittava helppo raha. 

LK 26.2.25 Hannu VäänänenHannu Väänäsen mukaan nuoret ovat voineet ansaita rikoksilla tuhansia euroja viikossa.Lehtikuva

Nuorilla on 3 000 euroa taskussa viikossa, niin he sanovat, että miksi kävisivät koulua. Houkutus on niin suuri. Koulu toimii usein vain verhona, jonka suojissa pystytään aloittamaan huumekauppa.

Väänäsen mukaan monilla tällaisten nuorten vanhemmilla on suuria haasteita vanhemmuudessa. Väänäsen mukaan moni vanhempi uskoo mieluummin lastaan kuin viranomaisia, eivätkä he ymmärrä viranomaisten kertomia faktatietoja.

Väänänen kertoo, että 10-15 -vuotiaiden lasten ja nuorten keskuudessa näkyy erityisesti roadman-ilmiö. Se näyttäytyy jengimerkkien näyttämisenä, uhitteluna, uhkailuna ja oireiluna koulussa.

Hänen mukaansa nuoret lähtevät rikolliseen toimintaan mukaan usein jännityksen vuoksi tai kaverin houkutteleman. 

Hyvin nuoret ovat kuitenkin ryhtyneet tavoittelemaan rikoksilla taloudellista hyötyä, Väänänen sanoo.

Kun rikollinen ura etenee, mukaan tulee maine- ja pakottamisrikoksia ja tappeluita, joilla vahvistetaan omaa minäkuvaa ja asemaa. On ryöstörikoksia, jotka liittyvät usein nuorten vape- ja huumekauppaan, jolla hankitaan suuria tuottoja.

Alakulttuurin nuoret aiheuttavat ympärillään joko kunnioitusta tai pelkoa. Pelko on poliisin mukaan usein niin voimakasta, ettei edes omille vanhemmille uskalleta kertoa asioita jenginuorten pelossa.

Syksyllä puhuivat aseet

Helsingin poliisilaitoksen rikostarkastaja ja katujengiryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss puolestaan sanoo, että alle 15-vuotiaiden ja 15-17 -vuotiaiden rikollisuus on polttoainetta katujengeille. 

Hän kertoo, että osa katujengirikollisuuteen päätyvistä nuorista ei ole ajautunut siihen esimerkiksi syrjäytymisen kautta, vaan on hakeutumalla hakeutunut.

On tahtotilaa siihen, että halutaan kunnioitusta, helppoa rahaa ja rikollista elämää.

MTV Uutiset kertoi jo vuonna 2021 siitä, miten katujengien tilanne on poliisin mukaan kehittynyt pahempaan suuntaan. Poliisi oli tuolloin estänyt ulkomaalaistaustaisten katujengien välisen vakavan väkivallanteon Helsingissä. Kymmenkunta henkilöä otettiin kiinni ja heistä kaksi on vangittiin epäiltyinä törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.

MTV kertoi tuolloin myös siitä, miten raaka väkivalta on osalle nuorista jo "muoti-ilmiö".

Forssin mukaan Suomen katujengitilanne on vakavoitunut entisestään. 

Erityisen huolestuttavana Forss pitää sitä, että viime vuoden lopussa tapahtui useita ampuma-aseisiin liittyviä vakavia väkivaltarikoksia, joissa oli yhteyksiä katujengeihin. Espoon Suvelassa uutenavuotena tapahtuneessa ampumisessa kuoli 18-vuotias mies.

LK 26.2.25 Marko ForssRikostarkastaja Marko Forss johtaa Helsingin poliisilaitoksen katujengiryhmää.Lehtikuva

Se, onko jokin rikos katujengirikos vai ei, ei ole aina mitenkään yksiselitteistä. Jengien rakenne on tyypillisesti hyvin löyhä, jopa solumainen, eikä jäsenyydelle ole mitään muodollisia tuntomerkkejä tai vaatimuksia. Ryhmien sisällä ei myöskään ole välttämättä merkittävää hierarkisuutta.

Esimerkiksi Mäkelänkadulla syyskuussa parturissa tapahtunutta puukotuksen poliisi arveli liittyvän katujengeihin, koska osallisena oli henkilöitä, jotka olivat aiemmin liittyneet katujengimäiseen toimintaan. 

Tutkinnassa kävi ilmi, että parturissa oli syntynyt ilokaasun käyttöön liittyvä riita, joka johti tappeluun parturin ulkopuolella.

Tunnin päästä teosta tuomittu nuori mies palasi paikalle ja puukotti uhria hengenvaarallisesti.

Jouluaattona Espoon Puustellinmäessä tapahtunut ampuminen taas on yhä poliisin tutkittavana. Forss sanoo, että asia liittyy kahden henkilön väliseen riitelyyn. Kummallakin on taustaa ryhmien välisissä jännitteissä.

– Rikosepäily näyttää vahvasti katujengeihin liittyvältä.

Puustellinmäkeen oli kokoontunut 30 henkilön joukko, jossa oli mukana 15-vuotiaista yli 20-vuotta vanhoihin henkilöihin. Paikalla ammuttiin useita laukauksia ja 16- ja 18-vuotiaat saivat ampumavammoja.

Poliisi epäilee tällä hetkellä kahta henkilöä tapon  yrityksestä.

Lue myös: Mistä silmitön väkivalta sivullisia kohtaan kumpuaa? Murharyhmä näkee ruman kulttuurin nousun

Nuorten tekemät henkirikokset kasvussa – ulkomaalaistaustaisten rikostaso kolminkertainen

Mies yritettiin murhata parturissa – tutkinnanjohtaja kiittelee poliisin toimintaa: "Iso tekijä, että uhri selvisi hengissä"

Poliisi tutkii jouluaattona Espoossa tapahtuneita tapon yrityksiä

Tuoreimmat aiheesta

Katujengit