Poliisi vaihtaa ongelmallisiksi havaitut haalarikamerat "ryhmävideopalvelujärjestelmään"

Yksi syy vasta pari vuotta valtakunnallisessa käytössä olleiden haalarikameroiden hylkäämiselle on oikeusasiamiehen viime vuoden lopulla antama ratkaisu, jossa haalarikameratoimintaan katsottiin liittyvän useita oikeudellisia ongelmia.

– Haalarikameran käyttäminen havaittiin osittain hankalaksi Suomen lainsäädännön mukaan. Katsomme, että poliisilla voisi olla parempaa tekniikkaa ja parempia tapoja työskennellä, ja siten voimme luopua perinteisestä haalarikamerasta, Poliisihallituksen ylitarkastaja Timo Vihervaara sanoo STT:lle.

Järjestelmä on koekäytössä kuluvan vuoden aikana. Päätöstä siitä, millä poliisilaitoksilla koekäyttö alkaa, ei Vihervaaran mukaan ole vielä tehty.

Lue myös: Oikeusasiamies: Poliisin haalarikamerakäytännöissä on ongelmakohtia

Haalarikameroista luovutaan, kun uusi järjestelmä saadaan käyttöön. Sen on tarkoitus tapahtua lähitulevaisuudessa, Vihervaaran mukaan mahdollisesti jo ensi vuoden aikana.

Poliisihallituksen tavoitteena on vahvistaa uusi ohjeistus poliisin ryhmävideopalvelun käytöstä vuoden loppuun mennessä.

Livekuvaa poliisitehtäviltä

Ryhmävideopalvelu on Poliisihallituksen kirjeen mukaan videokuvan välittämiseen liittyvä toiminto, jonka avulla kenttäjohtojärjestelmässä olevaan yksittäiseen poliisitehtävään voidaan välittää erilaisista kameroista kuvaa. Kamerat voivat olla kytkettyjä ajoneuvoihin, miehittämättömiin ilma-aluksiin tai poliisien mobiililaitteisiin.

Vihervaaran mukaan uusi järjestelmä on haalarikameroita parempi, koska se välittää kuvaa poliisitehtävältä palvelimelle.

– Silloin on mahdollisuus myös reaaliaikaiseen kuvan välittämiseen.

Myös uudessa järjestelmässä kuvaamisesta päättää lähtökohtaisesti virkatehtävällä oleva poliisi.

– On aika mahdotonta, että sellaisen päätöksen voisi tehdä joku muu kuin tapahtumapaikalla oleva henkilö. Ilman muuta (järjestelmään) rakennetaan myös takaportti, jolla kamerat voidaan käynnistää etänäkin. Kynnys sen käyttämiseen on varmaan aika korkealla ja niin tulee ollakin, Vihervaara sanoo.

Järjestelmän hintaa Vihervaara ei kommentoi. Hän kuitenkin sanoo, ettei se vaadi isoja laitehankintoja, sillä poliisi pyrkii hyödyntämään sillä jo käytössä olevia laitteita.

Oikeusasiamies näki haalarikameroissa oikeudellisia ongelmia

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen antoi viime lokakuussa ratkaisunsa haalarikameroita koskevaan kanteluun. Kantelussa arvosteltiin Poliisihallituksen ohjetta haalarikameroiden käytöstä. Kantelu kohdistui erityisesti ohjeiden kohtaan, jonka mukaan haalarikameraa käyttävä poliisi saa itse päättää, mikä kameran tallentamasta materiaalista säilytetään.

Ratkaisussa oikeusasiamies piti haalarikameroihin liittyviä käytäntöjä ongelmallisina.

Lue myös: Tiktokin käyttö on suomalaisten viranomaisten puhelimissa pääasiassa kielletty, mutta vapaa-ajan käyttöä ei juuri valvota

Vikaa oli muun muassa siinä, että haalarikameraa käyttänyt poliisi voi itse arvioida hankittujen tietojen tarpeellisuuden ja arvionsa mukaan poistaa tai tallentaa tiedon. Jääskeläinen piti ongelmallisena myös Poliisihallituksen tulkintaa, jonka mukaan alkuperäinen haalarikameratallenne ei olisi viranomaisen asiakirja, johon tulee soveltaa julkisuuslakia. Julkisuuslaissa säädetään muun muassa oikeudesta saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista.

Lisäksi oikeusasiamies katsoi, että alkuperäistä tallennetta tulisi säilyttää sellaisenaan jokin määritelty vähimmäisaika esimerkiksi sellaisen tilanteen varalta, että poliisin toiminnasta tehdään kantelu tai rikosilmoitus.

Ratkaisussaan oikeusasiamies pyysi Poliisihallitusta ilmoittamaan huhtikuun loppuun mennessä, mihin toimenpiteisiin poliisissa on ryhdytty oikeusasiamiehen antaman ratkaisun jälkeen.

Poliisihallitus muutti kantansa tallenteiden julkisuuteen

Oikeusasiamiehelle maaliskuun 28. päivänä antamassaan vastauskirjeessä Poliisihallitus kertoo, että aiempi ohje haalarikameroiden käytöstä on tarkoitus kumota. Ohje on määrä korvata kokonaan uudella ohjeistuksella, jossa ”huomioidaan viranomaisen asiakirjaan liittyvät vaatimukset”. Kirjeestä käy ilmi, että toisin kuin aiemmin, Poliisihallitus katsoo nyt haalarikameratallenteen olevan julkisuuslain tarkoittama viranomaisen asiakirja.

Lue myös: Poliisit-sarja lopetetaan - oikeusasiamies moitti salaisen tiedon välittymistä kuvausryhmälle

Kirjeessään Poliisihallitus sanoo, että haalarikameroiden tallenteita säilytetään jatkossa 14 vuorokautta. Näin on myös uudessa järjestelmässä: kaikki tehtävillä kuvattu materiaali säilyy 14 vuorokautta. Aiemmin tallenteiden säilyttämiselle ei ollut määrätty vähimmäisaikaa.

– Sen 14 vuorokauden jälkeen materiaalista säilytetään se osa, mikä virkatoimen nojalla katsotaan, että pitää säilyttää, Timo Vihervaara sanoo.

Harkintaa tutkinnan kannalta oleellisten tallenteiden säilyttämisestä tehdään tutkinnan edetessä. Vihervaara ei vastaa suoraan kysymykseen siitä, kuka päätöksen tallenteiden säilyttämisestä tekee. Poliisihallituksen kirjeessä kuitenkin sanotaan, että haalarikamerat korvaavassa järjestelmässä kuvauslaitteen käyttäjä ei voi itse poistaa tietoja kameralta tai palvelimelta.

Vihervaaran mukaan uusi järjestelmä ratkaisee haalarikameratoimintaan liittyneet oikeudelliset ongelmat, joista oikeusasiamies huomautti ratkaisussaan.

Myös sisäministeriöltä huomautuksia

Poliisihallitus julkaisi alkuperäisen haalarikameroita koskevan ohjeensa toissa vuoden helmikuussa. Vielä saman vuoden elokuussa Poliisihallitus muutti ohjettaan niin, että poliisitehtävien kuvaaminen haalarikameralla olisi sallittua ainoastaan yleisillä alueilla. Alkuperäisessä ohjeessa kameroiden käyttöalaa ei ollut rajoitettu.

Poliisihallitus julkaisi asiasta ohjaavan kirjeen sen jälkeen, kun sisäministeriö oli kiinnittänyt huomiota haalarikameroiden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

Lue myös: Poliisi kielsi Aalistunturilla mielensoittajien videon kuvaamisen – Poliisihallitus selvittää asiaa

Poliisi otti haalarikamerat käyttöön koko maassa toissa vuoden keväällä. Sitä ennen haalarikameroita oli pilotoitu Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksilla.

Haalarikameroiden tarkoituksena oli parantaa poliisitoiminnan tiedonhankintaa sekä poliisin ja poliisin kohdehenkilön oikeusturvaa.