Kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden palautusten määrän takaisin kotimaahansa ennakoidaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa on noin 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta henkilöä, joista noin 7 000 on valittanut päätöksestään.
Osa palautuspäätöksen saaneista henkilöistä ei suostu tai halua noudattaa päätöstä vapaaehtoisesti. Laittoman maassa oleskelun ennakoidaankin lisääntyvän.
Poliisin palauttamista henkilöistä suurin osa on rikosten perusteella palautuspäätöksen saaneita henkilöitä. Viime vuonna poliisin palauttamista noin 2 600 henkilöstä reilut 500 oli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Kielteisen päätöksen saaneiden osuus poliisin palauttamistakin tulee lisääntymään.
Tehokas palauttaminen estää laitonta maassa oleskelua
– Poliisin tehtävänä on huolehtia siitä, että Suomessa ei oleskele ihmisiä, joilla ei ole siihen laillista oikeutta. Äärimmillään se tarkoittaa sitä, että poistamme henkilöt maasta, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi poliisin järjestämässä palautuksia käsitelleessä mediatilaisuudessa Helsingissä.
Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta sanoo, että tehokkaalla palautustoiminnalla ennalta estetään laitonta maassa oleskelua ja siihen liittyvää syrjäytymisriskiä.
-Suomi ei ole houkutteleva maa laittomalle maassa oleskelulle ja syrjäytymisen katsotaan olevan edelleen yksi suuri uhkatekijä kansalliselle turvallisuudelle, Heikinheimo sanoo.
Valtaosa palaa vapaaehtoisesti tai valvottuna
Poliisi palautti viime vuonna kaikkiaan noin 2 600 palautuspäätöksen saanutta ulkomaalaista. Yli 2 000 palasi valvottuna ja vain viidesosa poliisin palauttamista palautettiin saatettuna poliisipartion toimesta kotimaahansa saakka.
– Saatettuna palautettujen osuus poliisin palauttamista kuitenkin lisääntyy, sillä poliisi ei juuri palauta enää vapaaehtoisia palaajia, poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta kertoi.
Vuoden 2015 lainsäädäntömuutosten jälkeen poliisin toiminta palautuksissa on kohdentunut entistä selkeämmin rikosten perusteella palautettaviin ja niihin palautuspäätöksen saaneisiin, jotka eivät vapaaehtoisesti noudata sitä tai eivät ole oikeutettuja avustettuun vapaaehtoiseen paluuseen.
– Poliisin rooli vapaaehtoisessa paluussa on se, että ohjaamme palautuspäätöksen saaneet aina ensisijaisesti vapaaehtoisen paluun ohjelmaan ja kerromme heille muun muassa vapaaehtoiseen paluuseen liittyvistä avustuksista, Poutanen totesi.
Viime vuonna vapaaehtoisen paluun järjestelmän avustamana kotimaahansa palasi yli 1 400 palautuspäätöksen saanutta. Vapaaehtoisista palaajista yli 1 100 palasi Irakiin.
Palautus tehdään laivalla tai lentäen
Poliisitarkastaja Poutasen mukaan palautusten järjestelyissä käytetään laivoja, eri lentoyhtiöiden reittilentoja sekä EU-maiden yhteispalautuslentoja ja kansallisia tilauslentoja eli niin sanottuja charter-lentoja.
Tilauslennoilla ei yleensä kohdata ongelmatilanteita ja reittilennoillakin ne ovat lähinnä harvinaisempia yksittäistapauksia.
– Lähtökohtana on järjestää palautus saatettunakin niin, että kanssamatkustajat harvoin edes huomaavat, että koneessa on mukana poliiseja palautettavan kanssa, ylikomisario Liisa Lintuluoto Helsingin poliisilaitoksesta kertoi.
– Poliisi joutuu käyttämään voimakeinoja harvoin. Viime vuonna noin 550 saatettuna palautetun osalta puhutaan parista prosentista tapauksista.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on laissa säädetty tehtävä maasta poistamisen valvojana.