Poliisien kuolemat virantoimituksessa ovat harvinaisia Suomessa – traagisin tapaus on vuodelta 1969

Suomen viime vuosikymmenien tunnetuin poliisisurma tapahtui vuonna 1997. Tanskalainen Steen Christensen ampui tuolloin kaksi poliisia, Eero Holstin ja Antero Palon, Tehtaankadulla Helsingin Ullanlinnassa. Christensen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.

1990-luvulla poliisisurmia oli kaikkiaan kuusi. Elokuussa 1992 eroamassa olleen haukiputaalaisen avoparin mies ampui poliisin, joka oli tullut turvaamaan naisen omaisuuden noutamista entisestä yhteisestä kodista. Toinen kotihälytyksen yhteydessä sattunut poliisisurma tapahtui Vaajakoskella vuonna 1991.

Vuonna 1991 Kannuksessa rattijuoppo ajoi häntä pysäyttämään tulleen poliisin yli. Vuonna 1993 taas helsinkiläinen poliisi sai surmansa, kun varastetulla autolla ajanut nuorukainen ajoi hänen ylitseen tiesululla.

Näiden tapausten lisäksi lokakuussa 1995 sattui Tampereella ampumaharjoitusten yhteydessä tapaturma, jossa yksi poliisi sai surmansa. Lokakuussa 1994 vapaavuorossa ollut poliisi surmattiin Järvenpäässä, kun hän oli ryhtynyt rauhoittamaan paikallisessa ravintolassa syntynyttä riitaa.

Pihtipudas Suomen synkin tapaus

Itsenäisyyden aikana Suomessa on saanut surmansa kaikkiaan 131 poliisia virantoimituksessa. Väkivaltainen kuolema on kohdannut poliiseja pankki- ja muiden ryöstöjen yhteydessä, mutta myös muunlaisissa tehtävissä.

Edellisen kerran useampia poliiseja menehtyi samalla kertaa vuonna 1969 Pihtiputaalla. 7. maaliskuuta vuonna 1969 Korppisten kylässä saivat surmansa poliisit Mauno Poikkimäki, Veikko Riihimäki, Onni Saastamoinen ja Pentti Turpeinen. Tapaus on tullut myöhemmin tunnetuksi Mikko Niskasen elokuvasta Kahdeksan surmanluotia.

Väkivaltainen välikohtaus alkoi, kun alkoholin vaikutuksen alaisena ollut mies alkoi raivon vallassa hätyytellä perhettään. Perhe pakeni naapuritaloon, ja naapurit hälyttivät poliisin.

Riehujaa pidättämään saapui neljä poliisia, joilla oli aseistuksenaan muun muassa konepistooli. Mies ampui kaikki neljä metsästysaseella.

Surmaaja sai elinkautisen tuomion, josta hän vapautui presidentti Mauno Koiviston armahduksella vuonna 1982. Myöhemmin hän joutui uudelleen vankilaan; sillä kertaa 8 vuodeksi entisen vaimonsa taposta.

Vuosisadan alku oli levotonta aikaa

Vuosisadan alkupuolella poliisisurmia sattui selvästi tiheämmin. Synkintä aikaa oli 1920-luku. Tuolloin surmattiin kaikkiaan 31 virkaansa hoitanutta poliisimiestä. Vielä 1930-luvullakin sai surmansa 27 poliisia ja 1940-luvulla kaikkiaan 30.

Luvut selittynevät noiden vuosikymmenien yleisellä yhteiskunnallisella myllerryksellä ja levottomuudella. Rauhallisempaa elämää viettäneessä Ruotsissa oli tuon vuosisadan aikana surmattu noin 40 poliisia.

2000-luvulla vain 2 poliisisurmaa

Ennen viime yön tapahtumia virantoimituksessa on kuollut 2000-luvulla vain yksi poliisi.

Edellinen tapaus on vuodelta 2007, jolloin humalassa ollut 20-vuotias mies ajoi päin poliisia Kälviällä. Yliajossa menehtyi Gudmund Lindström. Huomalainen kuski tuomittiin hovioikeudessa viiden vuoden vankeuteen muun muassa törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Länsi-Uudenmaalla Vihdissä kuoli eilisiltana virkatehtävissä ollut poliisi. Lisäksi yksi poliisi loukkaantui vakavasti. Aseistettu mies ampui poliisia kohti Nurmijärventiellä sijaitsevalla kiinteistöllä. Hänet löydettiin myöhemmin kuolleena alueelta.

Vaikka poliisien kuolemantapaukset virantoimituksessa ovat harvinaisia, mutta läheltä piti -tapauksia sattuu vuosittain. Vuonna 2012 työharjoittelussa ollut konstaapeli Heidi Foxell haavoittui vakavasti, kun Hyvinkäällä kaksi ihmistä tappanut ja seitsemää haavoittanut mies ampui häntä kiväärillä.

Virantoimituksessa olevan poliisin henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset arvioidaan yleensä ankarammin kuin muut henkirikokset.