Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) kertoo höllentäneensä poliisikoulutuksen sisäänpääsyvaatimuksia.
Jatkossa pääsykokeissa ei tarvitse enää saada tiettyä pistemäärää soveltuvuuden arvioinnista.
Minimiraja on enää ainoastaan soveltuvuustestin psykologisessa osiossa.
Lisäksi koe ei enää tyssää automaattisesti siihen, jos hakija ei saa vähintään yhtä pistettä jokaisesta fyysisen testin osiosta.
Jatkossa osassa fyysisiä testejä voi saada hylätyn tuloksen lisäksi myös nollatuloksen, eikä yhden nollatuloksen saaminen vielä johda koko valintakokeen hylkäämiseen.
Polamkin hallitus hyväksyi valintakriteerien muutokset kokouksessaan keskiviikkona. Uusia kriteereitä sovelletaan siis jo torstaista alkaen.
Polamkin tiedotteen mukaan uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että poliisikoulutukseen saadaan jatkossakin riittävä määrä poliisin ammattiin soveltuvia opiskelijoita.
Poliisikoulutus on kärsinyt Suomessa viime vuosina pätevien hakijoiden puutteesta.
Polamkissa on vuosittain yhteensä 400 aloituspaikkaa. Viimeksi kaikki paikat ovat täyttyneet viisi vuotta sitten.
Viime vuonna koulutuksen aloitti 255 uutta opiskelijaa. Hakijoiden määrä ei ole muuttunut, sillä heitä on ollut vuosittain noin 5 000.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:53
Poliisiylijohtajan mukaan poliisikoulun sisäänpääsykriteerejä olisi syytä uudistaa.
Uutisoimme aiemmin: Poliisiylijohtaja haluaa helpottaa pääsyä poliisikouluun: "Joku tässä yhtälössä ei nyt toimi"
Tarkoitus ei ole täyttää kaikkia aloituspaikkoja - "Suomessa ei ole poliisipulaa"
Polamkin rehtori Marko Laitinen sanoi torstaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että uudistuksen pääasiallinen tavoite ei ole saada kaikkia aloituspaikkoja täytettyä.
– Sen sijaan muutoksen lähtökohtana on se, että aiempi malli ei ole ollut perusteltu. Saattoi tulla tilanteita, joissa hyvät kokonaispisteet saanut hakija ei ole tullut valituksi tiettyjen minimipisterajojen vuoksi, Laitinen sanoi.
Ajatuksena uudistuksessa on siis ollut kitkeä valintakriteereistä tekijöitä, joiden on katsottu perusteettomasti sulkeneen pois koulutuksesta poliisin ammattiin sinänsä soveltuvia hakijoita.
– Muutoksella mahdollistetaan, että hakijoiden soveltuvuutta poliisin ammattiin voidaan arvioida paremmin kokonaisuutena, Laitinen tiivisti.
Vaikka koulutukseen on päässyt viime vuosina vähemmän opiskelijoita, Laitisen mukaan Suomessa ei ole ollut toistaiseksi pulaa poliiseista.
– Meiltä valmistuneiden poliisien määrä on riittänyt kattamaan tarvittavien uusien poliisin määrän Suomessa, Laitinen sanoi.
Osa tutkintoon valmistuneista poliiseista ei ole myöskään syystä tai toisesta työllistynyt poliisin virkaan.
Laitisen mukaan erityisesti syrjäseuduilla on vaikeuksia saada poliiseja virkoihin.
– Tästä on laajempi selvitys tekeillä, ja se valmistunee kevään aikana. Silloin saadaan tutkittua tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat (poliisien työllistymiseen Suomessa), Laitinen kertoi.
Uutisoimme aiemmin: Poliisikoulun pääsykokeet ovat niin kovat, ettei riittävästi opiskelijoita ole saatu vuosiin – yksi asia yhdistää reputtajia
Koulutuksen sisältö ei muutu
Aiemmin pääsykokeissa piti saada soveltuvuuden arvioinnista vähintään 30 pistettä, joista vähintään 15 piti tulla psykologisesta osiosta.
Uudistuksen myötä 30 pisteen raja on poistettu kokonaan. Psykologisen osion minimiraja pysyy ennallaan.
Polamkin opintoasiainpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala havainnollisti tiedotustilaisuudessa vanhan mallin ongelmia esimerkin kautta.
Hakija on esimerkiksi voinut saada vaadittavat pisteet kirjallisesta kokeesta, fyysisistä testeistä ja psykologisesta osiosta.
Häntä ei kuitenkaan ole otettu sisään, jos soveltuvuuden arvioinnin kokonaispisteet ovat olleet esimerkiksi 29 eli yhden pisteen alle aiemmin vaaditun minimirajan.
Sen sijaan toinen hakija, jonka kokonaispisteet ovat olleet huonommat, on voinut silti tulla valituksi, jos hän on täyttänyt jokaisen vaaditun minimirajan.
Haapalan mukaan Polamkin odotuksena on, että muutoksilla uusien opiskelijoiden määrä kasvaa kymmenillä vuosittain.
– Esimerkiksi nyt maaliskuussa alkavan koulutuksen olisi aloittanut noin 30 henkilöä lisää, jos soveltuvuuskokeen minimirajaa ei olisi ollut, Haapala kertoi.
– Hakujaksot eivät tietenkään ole veljiä keskenään, ja niiden sisällä voi olla niin sanottuja laatueroja.
Itse poliisikoulutuksen sisältöön valintakoekriteerien muutokset eivät vaikuta. Haapalan mukaan opiskelijoita arvioidaan koulutuksessa samalla tavalla kuin ennenkin, mutta suoriutumista seurataan aiempaa tiiviimmin.
– Opiskelijoiden selviytymistä esimerkiksi paineistetuissa voimankäytön testeissä tullaan seuraamaan tarkemmin, Haapala kertoi.