Poliisin epäiltyjen rekisteriin voitiin tallentaa mitä tahansa tietoa, kunhan epäilty oli sinne vain kirjattu. Kynnys kirjaamiseen oli matala, kertoivat rekisterin kanssa työskennelleet poliisit maanantaina oikeudessa.
– Tuntuu hassulta puhua yksityisyydensuojasta. Sehän on poliisin salainen rekisteri, sanoi krp:n rikosylikonstaapeli Asko Heikkinen.
Helsingin käräjäoikeudessa jatkui epäiltyjen rekisteriin liittyvän rikosjutun käsittely. Kolmea poliisihallinnon virkamiestä syytetään siitä, että salaista epäiltyjen rekisteriä ei valvottu lainkaan.
Syyttäjän mielestä rekisteriin päätyi valvomattomuuden takia sellaista tietoa, jota sinne ei lain mukaan olisi saatu kirjata lainkaan.
Mutta mikä on epri?
Paremmin Putin-rekisterinä tunnettuun valtakunnalliseen rekisteriin kirjataan tietoja, havaintoja ja huhuja järjestäytyneen rikollisuuden piirissä, liepeillä tai tällaisten kanssa tekemisiin joutuneista ihmisistä.
Neljää epri-rekisterin kanssa työskennellyttä keskusrikospoliisin poliisimiestä kuultiin oikeussalissa.
Kuka valvoo epriä?
Epäiltyjen rekisteri
Epäiltyjen rekisteriin on kirjattu kantakortti noin 50 000 ihmisestä. Heistä ¾ on kirjattu epäillyksi ja ¼ myötävaikuttajaksi.
Poliisin mukaan järjestäytyneen rikollisuuden jengeissä on Suomessa tuhat ihmistä.
Noin 1400 virkamiehellä on rekisteriin käyttöoikeus. Rekisteristä voi tehdä hakuja kantakortin tai siellä olevan tiedon perusteella.
Rekisteri on kokonaan salainen eli kansalainen ei voi tarkastaa omia tietojaan.
Tietosuojavaltuutetun kautta tarkastusoikeutta voi käyttää, mutta silloin tarkistetaan vain, onko henkilöstä niin sanottu kantakortti ja sen tiedot, ei kaikkia havaintotietoja.
Tietosuojavaltuutettu ei ole löytänyt eprin tiedoista moitittavaa.
– En tiedä. En osaa sanoa, vastasi krp:n rikosylikonstaapeli Petri Huttunen, kun valtionsyyttäjä Jarmo Hirvonen kysyi, kuka valvoo epriä.
Huttunen kertoi, että vuonna 1997 perustetun epäiltyjen rekisterin käyttö oli alussa vähäistä. Hänen mukaansa sitä oli hankala käyttää, eikä peruspoliisin ajatusmaailman mukaan tietoa haluttu jakaa.
Epriä valvoi krp:ssä aikanaan toimistosihteeri, joka piti tiukkaa linjaa. Rekisteriin hyväksyttiin vain 5-6 syöttöä päivässä.
– Porukka kypsyi, eikä syöttänyt tietoja. 27 vuoden poliisikokemuksella tiedän sen asenteen, Huttunen kertoi.
Vuonna 2005 toimistosihteeri jäi eläkkeelle ja samaan aikaan epäiltyjen rekisteriin yhdistettiin Jere-rekisteri eli jengirekisteri.
Epri sai uutta potkua ja järjestäytyneen rikollisuuden näkökulma lisääntyi.
– Yleinen tuntuma oli, että käyttöä piti kasvattaa, Huttunen sanoi.
Miten epri toimii?
Krp:ssä työskentelevät kuultavat kertoivat oikeudessa, että ensin on oltava jokin rikosepäily, johon epäilty henkilö sitten liitetään.
Tällaisen epäilyn syntymisen kynnys on matala verrattuna rikostutkinnan aloittamiseen. Rikosepäilyksi käy esimerkiksi osallistuminen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan, josta ei ole oikeudessa ketään koskaan tuomittu.
Rikosepäilyn myötä henkilöstä perustetaan rekisteriin niin sanottu kantakortti, johon liitetään rikosepäilyjä. Näihin rikosepäilyihin liitetään sitten havaintoja.
Selostus havainnosta on kuultavien mukaan mielellään lyhyehkö ja siinä voi olla vaikkapa puhelinnumeroita, autoja tai nimiä. Tähän liitetään usein myös sen poliisin nimi, jolta saa lisätietoja.
Yksittäiseen rikosepäilyyn voidaan liittää vaikka kuinka monta havaintotietoa ja kantakorttiin vaikka kuinka monta rikosepäilyä.
A1:stä X4:een
Jokainen syötetty tieto luokitellaan luotettavuuden mukaan. Siinä arvioidaan tiedon antajaa ja tiedon laatua molempia neliportaisella asteikolla. Esimerkiksi viranomaisen oma havainto luokitellaan vahvimpaan A1-luokkaan, kun taas kevyin X4-luokka on tyypillisesti vihjepuhelimesta tai nettitiedustelussa saatuja huhuja.
Kuka tahansa jolla on käyttöoikeus epriin, voi syöttää sinne tietoa.
Keskeisiä tiedonlähteitä ovat eri puolilla maata toimivat jengiyhdysmiehet. Paljon tietoa kertyy näiltä parilta sadalta poliisilta. Jengiyhdysmies ei itse välttämättä tee havaintoa, vaan saa sen vaikkapa järjestyspoliisin maijapartiolta.
Ennen tietoja kirjattiin enemmän suoraan, mutta Putin-kohun jälkeen suuri osa tiedosta kiertää nyt krp:n kautta.
– Tieto voi tulla puhelinsoitolla, tekstiviestillä tai sähköpostilla, rikosylikonstaapeli Jani Rouhiainen krp:stä kertoi. Krp:ssä tietoja tarkastetaan, puidaan palaverissa ja sitten niistä osa syötetään epriin.
Tuoreen tarkastuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa eprin 50 000 henkilökortista on syötetty krp:ssä.
Tiedot poistetaan kymmenen vuoden päästä viimeisestä rikosepäilyyn liittyvästä ilmoituksesta. Eprin käyttöä kouluttava rikosylikonstaapeli Huttunen sanoi oikeudessa, että havaintoja kannattaa mielellään kirjata uusina rikosepäilyinä, koska sellainen katkaisee vanhenemisen.
Ei valvontaa
Rikosylikonstaapeli Esko Ruohomäki kertoi, ettei kukaan esimies ole hänen valvonut syöttöjä. Huttusen mukaan valtakunnallisia ohjeita ei ole ollut, vaan vastuu tiedon kirjaamisesta jäi yksittäisen poliisin tasolle.
Ruohomäen mukaan jengitalon lähelle parkkeeratun auton omistaja voidaan kirjata rekisteriin.
– Havainnon tekijä tietää enemmän. Siinä täytyy olla muutakin taustatietoa. Syöttäjä tietää parhaiten.
Rikosylikonstaapeli Asko Heikkinen kertoi tallentavansa rekisteriin tietoja epäiltyjen tai myötävaikuttajien uusista lemmikkieläimistä, koska esimerkiksi koiralla voi olla merkitystä tunnistamiseen.
Juhlien ja hautajaisten vieraita kirjattiin, koska kukaan ei tule jengijuhliin kutsumatta. Rikosylikonstaapeli Huttusen mukaan JR-ryhmien juhlissa hengailu kuvastaa ainakin häivähdyksen omaisesti henkilön asennetta.
– Kukaan ei mene sinne vahingossa, sanoi rikosylikonstaapeli Rouhiainen.
Ruohomäen mukaan pidätetyksi joutuneen, rekisteriin kirjatun henkilön puhelimen muisti voidaan kopioida rekisteriin, koska epri-ohjeessa todetaan niin. Hänen mukaansa siinä ei kirjata muistiossa mainittuja henkilöitä epäiltyjen rekisteriin, vaan kopioidaan puhelinmuistio.
”Sinne päätyi kaikki”
Esko Ruohomäen mukaan havaintotietoja kirjataan laajasti, koska etukäteen ei voi tietää, millä on merkitystä. Näin rekisteriin päätyy havaintoja esimerkiksi kaupassa tai kuntosalilla käynnistä tai ravintolaruokailusta tyttöystävän kanssa.
– Sinne päätyi kaikki, Ruohomäki sanoi.
Rikosylikonstaapeli Rouhiaisen mukaan ensimmäisen epäilyn jälkeen rekisteriin voitiin merkitä mitä tahansa tietoa.
– Jokainen virkamies teki päätöksen tiedon syötöstä omalla päätöksellään, Huttunen kertoi.
Ohjeiden mukaan sen on liityttävä oleellisesti rikosepäilyyn, mutta Huttusen mukaan oleellisesta päättäminen on aika subjektiivinen päätös.
Rikosylikonstaapeli Rouhiaisen mukaan epriin ei ole tehty laillisuustarkastusta, eikä rekisterille ole ollut vastuuhenkilöä.
– Ennen tätä tapausta valvonnalle ei ole ollut tarvetta, Rouhiainen totesi.
Syyttäjä Jarmo Hirvosen mukaan epriin oli tallennettu myös intiimiä tietoa. Hänen esimerkkinsä käsiteltiin oikeussalissa suljetuin ovin.
MTV Uutisten tietojen mukaan epriin oli kirjattu tietoja siitä, miten miesepäilty oli päätynyt risteilyllä hyttiin hänelle ennestään tuntemattoman naisen kanssa ja mitä hytin parin poistumisen jälkeen tarkastaneet poliisit olivat sieltä löytäneet.
”Tarra on rikollisuuden tukemista”
Epäiltyjen lisäksi rekisteriin päätyy myös myötävaikuttajia. He ovat sellaisia henkilöitä, jotka ovat poliisin käsityksen mukaan tavalla tai toisella tukeneet tai auttaneet rikollista.
Kynnys ei tässäkään ole ollut korkea. Myötävaikuttajaksi kirjaamiseen on poliisin perusteiden mukaan riittänyt järjestäytyneen rikollisuuden ryhmän taloudellinen tukeminen, joka voi ilmetä jengipaidan tai -lippiksen pitämisenä tai tarrana auton ikkunassa.
– Kyllä näin tulkittu, että se on myötävaikuttajaperuste. Kannatustarroja myydään pimeänä. Se on laitonta kauppaa ja silloin ostaja tukee rikollisryhmää, rikosylikonstaapeli Esko Ruohomäki kertoi.
Koska kerhotaloilla on salakapakoita, niin myös juhlissa oluttölkin ostaminen siellä tukee järjestäytynyttä rikollisuutta.
Ei laittomia syöttöjä
Keskusrikospoliisin miesten mukaan rekisterin tiedoissa ei ole ollut mitään moitittavaa.
Rikosylikonstaapeli Rouhiaiselta kysyttiin, kuka vastaa tietosisällöstä.
– En osaa kyllä vastata siihen yksiselitteisesti.
Putin-kohu ei muuttanut syöttökynnystä
Kohu epäiltyjen rekisterin ympärillä alkoi keväällä 2013. MTV kertoi, että Venäjän presidentti on kirjattu epriin.
Sen jälkeen kirjauskäytäntöä muutettiin niin, että epri-kirjauksesta on päättänyt aina päällystötason henkilö. MTV Uutisten tietojen mukaan kirjausten sisältö tai syöttökynnys ei ole muuttunut, vaikka niitä tehdäänkin vähemmän.
Poliisihallitus määräsi epriin tarkastuksen, jossa tarkastettiin kantakorttien kirjaamisen perusteet. Pari viikkoa sitten valmistuneen selvityksen mukaan virheellisiä kortteja 1600 kappaletta.
Oikeussalissa ilmeni, että ainakin merkintöjä itsekin tehnyt rikosylikonstaapeli Huttunen oli ollut tässä poliisihallituksen määräämässä tarkastuksessa mukana.
Syyttäjä Jarmo Hirvosen mukaan 50 000 kirjauksesta on ainakin 8000 väärin perustein tehtyjä. Hänen mukaansa kirjaamiskynnys on ollut aivan liian matala.
– En usko, että kukaan on tehnyt sinne mitään laitonta syöttöä, Huttunen totesi.
– Viranomaisella on omalla tahollaan subjektiivinen epäily perusteena.
Huttusen mukaan epri ei ole sellainen, että kaikki asiat sieltä selviävät, mutta hyötyä siitä on.
– Silloin, kun olin Vantaan lumessa (huumepoliisissa), niin kyllä niistä hyötyä oli. Pienistä muruista tehdään johtopäätöksiä.
Myöskään muut salissa kuullut eivät pitäneet kirjauksia lainvastaisina.
– Se olisi kestämätön tilanne, jos poliisi kirjaisi tietoja lainvastaisesti, Ruohomäki sanoi.