Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä on jatkanut kasvuaan, käy ilmi keskusrikospoliisin julkaisemasta huumaus- ja dopingainerikollisuuden tilannekatsauksesta. Edellisvuosien tapaan suurin osa rikoksista liittyy huumeiden käyttöön.
Krp:n mukaan huumausainerikoksia kirjattiin viime vuonna yli 10 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna, kaikkiaan lähes 28 000. Tapauksista valtaosa, noin 17 000, oli huumeiden käyttörikoksia.
Poliisin tietoon tulleiden huumerikosten kasvu on jatkunut vuodesta 2014. Tuolloin huumausainerikoksia kirjattiin yhteensä hieman alle 22 000.
Tilastoihin päätyvien huumausainerikosten lisääntyminen ei kuitenkaan suoraan kerro varsinaisen huumausainerikollisuuden kasvusta. Koska huumerikoksilla ei ole asianomistajaa, ne tulevat ilmi lähinnä poliisin ja Tullin oman toiminnan seurauksena.
Tilastoihin siis vaikuttaa se, miten poliisi ja Tulli onnistuvat työssään.
Liikkeellä "perinteisiä huumeita"
Keskusrikospoliisin mukaan ilmi tulleet huumausainerikokset antavat silti viitteitä huumeiden käytön lisääntymisestä. Tätä johtopäätöstä tukee poliisin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimukset huumeiden käytöstä ja suurimmissa kaupungeissa tehdyt jätevesitutkimukset.
Mitä Suomessa sitten käytetään?
Keskusrikospoliisin erikoistutkijan Jari Leskisen mukaan suomalaiset huumeidenkäyttäjät tyytyvät yleensä niin sanottuihin perinteisiin huumeisiin.
Tämä näkyy siinä, mitä poliisin takavarikkoon enimmäkseen päätyy: kannabista, amfetamiinia, metamfetamiinia, ekstaasia ja muita synteettisiä huumausaineita, buprenofinivalmisteita sekä huumausaineeksi luokiteltuja lääkevalmisteita.
– Käyttäjäkunta on täällä hyvin rajallinen, ja se suosii aika paljon näitä täysin perinteisiä huumausaineita. Siinä ei ole vuosittain suuria muutoksia tapahtunut, Leskinen sanoo.
– Meillä olisi lähialueilla, esimerkiksi Virossa, saatavilla muun muassa fentanyylia, joka on hyvin vaarallinen aine. Se ei ole kuitenkaan tänne rantautunut. Kyllähän tänne saataisiin suuri lähetys vaikka tunnin sisällä, mutta sille ei ole täällä ostajia.
Takavarikkoon päätyy silti poliisin mukaan "huolestuttavissa määrin" myös muuntohuumeeksi luokiteltavia aineita. Ne saapuvat Suomeen etenkin verkossa toimivien huumausainekauppojen kautta.
Juttu jatkuu videoiden jälkeen.
1:32
0:30
Nettikaupasta merkittävä välityskanava
Leskisen mukaan internetissä käytävä huumekauppa saattaa selittää viime vuosien kasvun poliisin tietoon tulleissa huumausainerikoksissa.
– Tämä on varmasti yksi merkittävä syy tälle ilmiölle. Eikä se koske pelkästään huumausaineiden verkkokauppoja ja tällaista vähittäistason myyntiä. Nykyään verkossa käydään yhä suuremmissa määrin myös huumeiden tukkukauppaa.
– Internetin tulo huumerikollisuuteen ja lähes kaikille rikollisuuden aloille on muuttanut rikollisuuden rakenteita perinpohjaisesti.
Keskusrikospoliisin arvion mukaan internet on myös kytkenyt kotimaiset huumemarkkinat kansainväliseen rikollisuuteen yhä saumattomammin.
Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että viime vuonna noin joka neljännen törkeän huumausainerikoksen tekijäksi epäiltiin ulkomaan kansalaista.
Viime vuonna ulkomaan kansalaisista eniten epäiltyinä oli romanialaisia, yhteensä 70. Poliisin mukaan romanialaisten nousu tilaston kärkisijoille johtuu pääkaupunkiseudulla käydystä pillerikaupasta.
Toiseksi eniten ulkomaalaisista epäiltyinä oli albanialaisia, kaikkiaan 60. Albanialaisia saatiin keskusrikospoliisin mukaan kiinni, kun poliisi ja Tulli tutkivat laajamittaista ja järjestäytynyttä kannabiksen, kokaiinin ja ekstaasin maahantuontia ja levitystä.
Epäillyistä valtaosa, noin 1050, oli silti suomalaisia. Kaikkiaan törkeitä huumausainerikoksia kirjattiin poliisin mukaan 1282.
Poliisin mukaan suuret huumausainerikosjutut osoittavat selvästi, että Suomessa käyty huumekauppa on ammattimaista ja suurelta osin järjestäytyneiden rikollisryhmien käsissä.