Kokaiinin levityksen siirtyminen kaduilta nettiin on tehnyt käytöstä ja myynnin aloittamisesta aiempaa helpompaa nuorille, sanoo Helsingin poliisin rikostarkastaja.
Suomen huumemarkkina on poliisin mukaan kasvanut voimakkaasti viime vuosina, eikä aineiden vyörylle näy loppua.
Keskusrikospoliisi kertoi aiemmin tässä kuussa kansainvälisestä ryhmästä, jonka epäillään lennättäneen kokaiinia Suomeen pienlentokoneella. Tutkinnassa takavarikoitiin lähes sata kiloa huumeita. Ensi kuussa Helsingin käräjäoikeuden on määrä antaa tuomionsa ruotsalaiseen Dödspatrullen-rikollisverkostoon liittyvästä huumejutusta, jossa poliisin mukaan Suomeen tuotiin muun muassa rekoilla 350 kiloa huumeita.
Lue lisää: Kansainvälinen liiga toi Suomeen kokaiinia pienlentokoneella – takavarikkoon iso määrä huumeita ja rahaa
Suomen tilanteessa on tiettyjä erityispiirteitä, joiden takia ulkomaalaiset toimijat pitävät markkinaa kannattavana. Helsingin poliisin rikostarkastaja Kimmo Sainio viittaa ensiksi kasvaneeseen käyttäjämäärään. Esimerkiksi kokaiinin käyttö on THL:n jätevesitutkimuksen mukaan lisääntynyt huomattavasti Suomen suurissa kaupungeissa. Käytön lisääntyminen menee käsi kädessä saatavuuden helpottumisen kanssa.
– Aiemmin piti tuntea joku henkilö kadun kulmalta. Nyt myynti tapahtuu sovellusten myyntiryhmissä, missä se on räjähtänyt käsiin. Huumeet ovat helposti saatavilla etenkin nuorille, jotka ovat synnynnäisiä puhelinten käyttäjiä, Sainio sanoo STT:lle.
Tyhjiö täyttyy
Uusille toimijoille tuli huumemarkkinalla tilaa, kun poliisi putsasi laajassa Greenlight-operaatiossa pois pelistä merkittävän osan perinteisestä järjestäytyneen rikollisuuden kentästä.
– Maahantuontimarkkina on auennut uusille toimijoille. Kun yhdistää sen, että käyttö on laajentunut ja markkina on auki, se tarkoittaa, että tulee uusia toimijoita markkinoille.
Lue lisää: Kokaiinia tuodaan Suomeen jo suoraan Etelä-Amerikasta – näitä tahoja hyvätuloisten bilehuumeeksi tituleeratun jauheen käyttäjät rahoittavat
Huumekaupan tekijäportaan muutos on tehnyt rikostorjunnasta aiempaa vaikeampaa. Aiemmin poliisi tunsi suhteellisen hyvin toimijat, jotka Suomessa vastaanottivat huume-erät levitykseen. Nyt maahantuojilla ei usein ole kiinteää sidosta Suomeen.
– Ne tekevät toimenpiteensä salakuljetusta varten ja poistuvat sitten maasta. Se tuo ihan omat haasteensa maahantuonnin paljastamiseen. Myös rahavirrat menevät ulkomaille, jolloin niiden seuraaminen on entistä vaikeampaa.
Hyvät voitot
Suomi kiinnostaa ulkomaisia toimijoita myös korkeiden voittojen takia.
– Kokaiini nostaa päätään ja on suosittu aine viikonloppuisin etenkin Helsingissä. Sen katukauppa-arvo on suuri verrattuna muuhun Eurooppaan.
Sainio sanoo, että Suomessa kokaiinigramma maksaa yli sata euroa, keskimäärin 120–130 euroa. Muualla Euroopassa grammasta saa 60–80 euroa.
– Se on erikoista, että lisää ainetta on tullut markkinoille, mutta hinta ei ole lähtenyt putoamaan. Lakipistettä ei ole vielä saavutettu.
Lue lisää: Kipulääke ketamiinista tuli yksi suosituimmista bilehuumeista – tullin takavarikoinnit 160-kertaistuivat parissa vuodessa
Levityksen siirtyminen kaduilta nettiin ei ole pelkästään tuonut huumeita nuorten käyttäjien saataville. Se on tehnyt myös huumekauppaan lähtemisestä nuorille aiempaa helpompaa ja houkuttelevampaa. Sainio sanoo, että esimerkiksi huumaavia Xalol-tabletteja myydään ulkomailta 20 sentin kappalehintaan. Suomessa niistä saa jopa kaksi euroa kappaleelta.
– Niitä kauppaamalla aika nuorikin pääsee mukaan bisnekseen ja saa helposti paljon rahaa. Tämä voi tuottaa halun tehdä vielä enemmän rahaa, mennä kovempiin aineisiin ja ottaa isompia riskejä.