Lähes joka seitsemännessä poliisin voimankäyttötilanteista syntyy jonkinasteisia henkilövahinkoja joko voimankäytön kohteelle tai poliisille, kertoo tuore poliisiammattikorkeakoulussa tehty tutkimus.
Rikospaikan erikoisjaksossa rikostoimittaja Pekka Lehtinen pääsi kokemaan, millaista on tehdä poliisin työssä päätöksiä aseen käytöstä vain sekuntien murto-osissa.
Poliisi käytti tutkimuksen mukaan voimakeinoja yhteensä lähes 2 000 kertaa viime ja toissa vuonna, ja henkilövahinkoja tuli lähes 290 henkilölle. Suurin osa loukkaantumisista oli lieviä, esimerkiksi mustelmia ja venähdyksiä, jotka eivät vaadi sairaalahoitoa. Merkittäviä, mutta ei henkeä uhkaavia vammoja sai vajaat 50 henkilöä.
Tutkimuksen mukaan noin joka neljäs voimankäyttötilanne, jossa joku loukkaantui, tuli poliisille yllättäen. Yli puolet vammoista syntyi tilanteissa, joissa poliisi huomasi taltutettavan vaaralliseksi vasta tehtävän aikana.
– Tämä ilmentääkin voimakeinojen käyttöön liittyvää yllätyksellisyyttä, tutkimuksessa kerrotaan.
Ampumisen jälkeen todennäköisimmin vammoja syntyy, kun poliisi käyttää apunaan poliisikoiraa tai projektiililaukaisinta.
1:08
Viidesosa henkilövahingoista tuli poliisille
Kaikista loukkaantumisen aiheuttaneista tapauksista kolmasosassa syynä oli taltutettavan väkivaltainen toiminta, kuten lyöminen ja potkiminen. Liki joka viidennessä tapauksessa henkilö joko käytti tai uhkasi käyttää lyömä-, terä- tai ampuma-asetta. Viidesosassa poliisia vastustettiin sanallisesti.
Poliisin kuuluu valita voimakeinoista tilanteeseen lievin sopivista vaihtoehdoista. Konstit vaihtelevat fyysisistä keinoista kuten kahlitsemisesta aina aseen käyttöön, jota on myös pelkästään aseella uhkaaminen.
Tilanteesta tehdään aina yksi voimankäyttöselvitys huolimatta siitä, kuinka monta voimaa käyttänyttä poliisia tilanteeseen on osallistunut tai siitä, onko tilanteessa käytetty useita erilaisia voimakeinoja. Voimakeinojen tilastointi perustuu voimankäyttöselvityksiin.
Poliisin eniten käyttämät voimakeinot ovat fyysinen voima ja käsiraudat.