Yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajat kohtasivat tiistaina MTV Uutisten aluevaalitentissä. Kukin Pöllöraadin jäsenistä antoi puheenjohtajille 1–6 pöllömerkkiä esiintymisen perusteella.
Täältä löydät kaikki uutiset aluevaaleihin liittyen.
Osoitteessa mtv.fi löydät kaikki aluevaalien videot ja uutisanalyysit.
Muista myös kattava Tulospalvelu!
Pöllöraadin suosikki oli tällä kertaa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, jonka asiantuntemus ja selkeys vakuutti raatilaiset. Essayah sai raadilta 14 pöllöä.
Toiseksi raadin arvioissa sijoittui pääministeri Sanna Marin, ja valtiovarainministeri Annika Saarikko jakoi kolmannen paikan Petteri Orpon kanssa.
Sari Essayah (kd.), 14 pöllöä
Jussi Kärki: 
Pääsi ääneen ja erottautumaan arvostelemalla koronapassia. Toi asiantuntemuksellaan konkreettisia ehdotuksia puheenjohtajien vaalilupausten tulvaan ja nosti esiin myös unohdetut sosiaalipalvelut. Moni tv-katsoja saattoi jälleen toistaa, olisipa tuo Essayah isomman puolueen johdossa.
Alec Neihum: 
Selkeitä, perusteltuja puheenvuoroja. Sote-keskusteluista on kriitikoiden mukaan unohtunut so, mutta Essayah nosti ensimmäisenä agendalle sosiaalipalvelut ja esimerkiksi vanhusten oikeuden asua omassa kotikunnassa. Uskottavaa kritiikkiä myös palkkaharmonisoinnista ja siitä, että hoitajamitoitus voi viedä tekijät kotihoidosta.
Ilkka Ahtiainen:
Essayah oli mielestäni tentin parhaimmistoa. Hän on kovan luokan generalisti, ja hänellä on poikkeuksellisen selkeä ulosanti, josta on helppo saada kiinni nopeatempoisessa keskustelussa. Torppasi Anderssonin ideologisen näkemyksen palveluseteleistä: jos tavoitteena on hoitojonojen purkaminen, ei pitäisi keskustella siitä, kuka siitä hyötyy.
Sanna Marin (sd.), 13 pöllöä
Jussi Kärki: 
En tiedä, kuka johtaa koronanyrkkiä, mutta tätä väittelyä johti Marin. Tentti pyöri pitkälti hänen ympärillään. Pääministerin tyyneys karisi välillä, kun latasi täyslaidallisia Orpon niskaan: Kokoomus luettelee vain ongelmia. Ei lähtenyt perinteiseen ideologiseen vastakkainasetteluun julkinen vastaan yksityinen, mistä lisäpöllö. Tamperekin mainittu.
Alec Neihum:
Pääministeri oli virkeällä päällä ja jakeli kuitteja suuntaan ja toiseenkin, tärkeimpänä maalinaan strategisesti kokoomus. SDP on kieltämättä vienyt läpi kaikenlaista kivaa, hoitajamitoitusta ja hoitotakuuta, mutta riittääkö se, että ”aidosti yritetään” parantaa palveluita? VATT:n asiantuntijoiden mielestä hoitotakuuesitys on epärealistinen. Lähipalveluista puhuttaessa Marin pyrki taitavasti keskustan lupailun ja kokoomuksen kyynisyyden väliin.
Ilkka Ahtiainen: 
Marin oli kelpo vedossa, vaikka muiden ministerien tapaan hänelläkin oli takana tiukka kokouspäivä koronastrategian parissa. Hän teki tentin alussa ovelan taktisen vedon, kun päätti motittaa Orpoa yhdessä Saarikon kanssa. Liekö sovittu juttu? Sortui samaan kuin joskus aiemminkin: ei aina vastaa kysymykseen. Marinin puheissa oli paljon paatosta, ja hoitajamitoituksesta puhuttaessa läikkyi yli, kun hän hermostui Orpolle: Mitä kokoomus on tehnyt palveluiden parantamiseksi?
Annika Saarikko (kesk.), 12 pöllöä
Jussi Kärki:
Suutahti Orpon piikille ”joka kunnan sotekeskuksesta”. Ja toisen kerran tarkistaessaan, leikkaako vai lisääkö kokoomus tällä kertaa menoja. Koukkasi vastalahjaksi sujuvasti kokoomuksen tontille puhumalla lämpimästi yksityisistä soteyrityksistä ja palvelusetelistä. Tarjosi lopuksi sovinnon kättä Petterille VPK-hengessä. Poliitikon koko tunneskaala käytössä.
Alec Neihum:
Aluevaalikeskustelujen pitäisi olla keskustan keskustan omaa maata, juhlaa ja ilotulitusta. Näihin bileisiin Saarikko lämpeni tunnin myöhässä. Jämpti vastaus hoitajien palkankorotuksista, ja myös kiitettävää suorasanaisuutta maakuntaverosta: ”Ei sitä maakuntaveroa tule”.
Ilkka Ahtiainen:
Aluevaalit ovat keskustalle erityisen tärkeät vaalit. Se näkyi myös Saarikon esiintymisessä. Hän oli nopea, terävä ja varma, joskin välillä liian monisanainen. Saarikko haki taistelua erityisesti kokoomusta vastaan ja varsinkin tentin alkupuolella se toimi. Jopa Marin joutui peesailemaan Saarikkoa. Yksi tentin parhaita nuolia lensi kuitenkin Li Anderssonille, kun puhuttiin maakuntaverosta: ”Kansanvallan ydintehtäviin ei kuulu verojen korottaminen.”
Petteri Orpo (kok.), 12 pöllöä
Jussi Kärki:
Arvosteli keskustan vaalilupauksia ”joka kunnan sotekeskuksesta”, mutta jäi yllättäen hallituskaksikon Marin-Saarikko mankeloimaksi. Vielä hallituksessa hyvä henki pihisee siis. Pari opeteltua repliikkiä: rajoituksia vedetään kuin taikuri kaneja hatusta. Haastoi tiukasti soten hintalapusta ja vanhustenhoidon tilasta, eikä horjunut toistuvista välihuudoista. Hermot siis kunnossa.
Alec Neihum:
Kokoomuksen puheenjohtaja sössi vuoden 2019 eduskuntavaalit lausumalla hoitajamitoituksesta puhuttaessa ääneen sen, ettei ihminen ei ole desimaali. Tällä kertaa vastaavat virheet vältettiin. Orpo oli selkeä ja pääsi mielipuuhaansa, siis osoittamaan, kuinka kaikki muut hassaavat liikaa rahaa. Mistähän kokoomus kiristäisi?
Ilkka Ahtiainen:
Jäi tentin alussa Marinin ja Saarikon taklaamaksi, kun puhuttiin lähipalveluista. Tokeni hallituksen johtokaksikon töötistä kuitenkin pikku hiljaa ja paransi huomattavasti tentin loppua kohden. Korvensi Marinia ja muita hallituspuolueita sanomalla, että ne ovat äänestäneet ns. terapiatakuun nurin eduskunnassa. Aloitteli jo eduskuntavaalikampanjaa lupaamalla, että maakuntaveroa ei kokoomuksen johdolla tule.
Iiris Suomela (vihr.), 10 pöllöä
Jussi Kärki:
Taistelutahtoa löytyi ja oli valinnat muutamat taistelunsa. Lietsoi itsensä vauhtiin syyttämällä, että perussuomalaiset luettelevat vain ongelmia ilman ratkaisuja. Tämä tuntui olevan hallitusrintaman taktiikka tänään. Haastoi myös hallituskumppaneita ja erityisesti SDP:tä terapiatakuusta. Mukavan röyhkeä veto, sillä hallituksessa terapiatakuu ei ole edennyt – hyvä että edes tentissä.
Alec Neihum:
Olisiko Maria Ohisalo kirittänyt yhtä hyökkäävin äänenpainoin – ja yhtä kiinnostavasti – hallituskumppaneita terapiatakuusta? Tuskinpa. Juuri terapia-asioista puhuttaessa Suomela olikin lähes suvereeni. Myös tentin alkupuoliskolla oppositioon jaetut nootit löysivät paikkansa. Loppuvaiheessa hiljeni turhan paljon.
Ilkka Ahtiainen: 
Kokemattomuus näkyi näissä karkeloissa, pystyy varmaankin parantamaan. Selkeää artikulointia, mutta tuntui, että Suomelan vastaukset olivat ennalta päätettyjä fraaseja aidon nopean reagoinnin sijaan. Suomelalla oli järkeenkäypä ajatus siitä, miten niukkoja resursseja voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti sote-palveluissa esimerkiksi etävastaanotoilla: Jos saadaan digipalvelut käyttöön niille, jotka niitä pystyvät käyttämään, vapautuu resurssia niille, jotka eivät niitä käytä.
Li Andersson (vas.), 9 pöllöä
Jussi Kärki:
Osaa aina iskeä kokoomusta kylkiluiden väliin: ”Linja muuttunut ja viimeinenkin puolue tullut lähipalvelujen kannalle”. Antoi selkeät perusteet maakuntaveron puolesta: valta ja vastuu paikallisille päättäjille. Ei saanut kuitenkaan Orpoa kunnolla hippasille, kun Marin ehti ensin. Jäi siksi pimentoon.
Alec Neihum:
Rutiinisuoritus. Missasi iskun paikan yksityisen terveydenhuollon roolista puhuttaessa: vasemmistojohtaja olisi voinut puhua pörriäisistä paljon kärkkäämminkin, vaikka Anderssonille tyypillistä analyyttisyyttä riittikin. Hoitajapulaan kannattanee etsiä syitä muualta kuin Petteri Orpon peilistä.
Ilkka Ahtiainen:
Anderssonilla on kova rutiini, jolla pääsee esille isoissa vaalikeskusteluissa. Oli minun makuuni hieman liian tosikkomainen muun muassa pelottelemalla palveluseteleillä. Niiden käyttö olisi kuulemma omiaan lihottamaan yksityisiä terveyspalveluyrityksiä. Argumenttia nakersi aika tavalla, että sekä Henriksson että Essayah tyrmäsivät näkemyksen.
Riikka Purra (ps.), 6 pöllöä
Jussi Kärki: 
Harvoin mukana keskustelussa ja silloinkin kovin synkällä sävelellä. Hiljaisuus puki tenteissä Halla-ahoa, muttei Purraa. Sai tuikattua johonkin väliin moitteet vihreiden ilmastopolitiikalle, mikä melkoinen temppu aluevaalitentissä. Bensan hinnasta ei sen sijaan puhuttu.
Alec Neihum:
Suomalaisissa sote-palveluissa on monenlaisia ongelmia, ja Riikka Purra luetteli niitä ansiokkaasti. Siihen perussuomalaisten puheenjohtajan anti toisaalta tänä iltana pitkälti rajoittuikin. Yllättävää, ettei puolustanut tiukemmin pienten kuntien lähipalveluita – toki puolue haluaisi kohentaa asemiaan maakuntakeskuksissa.
Ilkka Ahtiainen:
Purra oli tentin ensimmäinen rehellinen, kun sanoi jo alkuvaiheessa, että ilman lisärahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin ei tule parannusta. Piti esillä sosiaalipalveluiden saatavuusongelmia: Kolmasosa psykiatrille jonottavista nuorista jonottaa ensimmäistä vastaanotolle pääsyä kolme kuukautta, hän sanoi. Purra tarvitsee lisää röyhkeyttä. Varsinkin yhdeksän puheenjohtajan tentissä puheaika on myös otettava.
Anna-Maja Henriksson (rkp.), 6 pöllöä
Jussi Kärki:
Kaikista maailman ihmisistä juuri RKP:n puheenjohtaja avasi syksyllä keskustelun hoitajien palkoista ja pääsi sen ansiosta tässäkin tentissä ääneen. Muuten sivuraiteella.
Alec Neihum:
Minä, tyhmä toimittaja, en saanut selville liki ainuttakaan asiaa, jonka RKP:n tulevat aluevaltuutetut tekisivät toisin kuin muut. Henrikssonin rooli oli toimia keskustelun seppohovina, hyväntuulisena säestäjänä – olisiko kukaan huomannut poisjääntiä? Pienten sairaaloiden puolustaminen toki miellyttänee ainakin Raahessa ja Ylivieskassa.
Ilkka Ahtiainen:
Henriksson on nykyhallituksen vanhempi valtionainen. Rauhallinen, täsmällinen ja laaja-alainen. Oli miellyttävä yllätys, että hän näki tulevilla hyvinvointialueilla myös mahdollisuuksia palveluiden parantamiseen. Pieni hämmennys näkyi Henrikssonin kasvoilla, kun hän sai silmilleen aiemmat löysät lausuntonsa hoitajien neljän päivän työviikosta ja palkankorotuksista. Henrikssonin mukaan neljän päivän työviikossa päivät toki olisivat pidemmät kuin kahdeksan tuntia.
Harry Harkimo (liik.), 4 pöllöä
Jussi Kärki:
Käytti harvat hetkensä pohtimalla, mitä terveysbussit maksavat. Miljoonan kuulemma. Vuoden synkistelijä on valittu: Jonoja on Lappeenrannassa ja muualla ja ongelmia on ja rahaa ei ole. Päälle vielä parkaisu ”En ymmärrä”. Pikkukinasteluista juontajan kanssa lisäpöllö.
Alec Neihum:
Aluevaaleissa äänestetään sote-palveluiden uudistamisen työkaluista, siis aika kuivista ja yksityiskohtaista asiantuntemusta vaativista asioista. Harkimon kaltainen kansanomainen retorikko on kovin heikoilla. ”Jonkunnäköisistä sairaanhoitajista” puhuminen tiivisti hänen suorituksensa.
Ilkka Ahtiainen:
Taisi olla rehellinen, kun sanoi, että tulevaisuudessa pikkukunnassa voi olla paikalla ehkä sairaanhoitaja; lääkäri käy silloin tällöin. Valitettavasti Harkimo jäi junnaamaan perusteesiinsä, jonka mukaan kaikki muut puoluejohtajat vain lupaavat liikoja.