Leda ja joutsen oli piilossa melkein kaksi vuosituhatta, mutta pian Pompeijin valtavan arkeologisen alueen vierailijat voivat katsoa silmiin Ledaa, Spartan kuningatarta. Hänen sylissään istuu joutseneksi naamioitunut ylijumala Zeus.
Tämä kreikkalaisen mytologian provosoiva seinämaalaus esiintyy muinaisen makuuhuoneen seinällä. Se löydettiin huoltotöiden aikana arkeologiselta kaivausalueelta, joka ei ole tällä hetkellä avoinna yleisölle.
Pompeijin 66 hehtaarin alueesta noin kolmasosa on vielä peitossa tulivuori Vesuviuksen purkauksen jälkeen, joka tapahtui vuonna 79.
Tietojen mukaan 10 000 – 20 000 ihmistä asui alueella, kun Vesuvius heräsi henkiin yli tuhannen vuoden horroksen jälkeen. Koskaan ei ole pystytty selvittämään, kuinka monta ihmistä tuolloin menehtyi.
Purkauksessa Vesuvius syöksi ensin kuumia kiviä, joiden päälle satoi paksu kerros tuhkaa. Tämä on itseasiassa auttanut säilömään Pompeijin aarteita, kertoo Italian kulttuuriministeriön arkkitehti Francesco Muscolino, joka työskentelee Pompeijin kaivuualueella.
– Tuliperäiset kivet ovat hyvin vaarallisia kuumina, mutta ne edesauttoivat muinaisesineiden säilymistä täällä. Ne toimivat ikään kuin pakkausmateriaalina. Jos tulivuoresta olisi purkautunut laavaa, kaikki olisi tuhoutunut, Muscolino kertoi CNN:lle.
Kuka vietteli kenet?
Löydetty muraali on hämmästyttävä kahdesta syystä: se on erittäin hyvin säilynyt, ja Leda on kuvattu poikkeuksellisella tavalla.
Kyseinen kreikkalainen myytti on hyvin erikoinen. Legendan mukaan joutseneksi naamioitunut Zeus vietteli – joidenkin mukaan raiskasi – Ledan ja saattoi tämän raskaaksi.
Tämä tapahtui samana yönä, jolloin Leda oli rakastellut myös kuolevaisen aviomiehensä Kuningas Thestiuksen kanssa. Kreikkalaisen mytologian mukaan nämä kaksi kohtaamista johtivat kahteen joutsenen munaan ja usean lapsen syntymään. Lapsissa oli sekoittunut kuninkaan kuolevaisuus ja jumalan kuolemattomuus.
Troijan Helena on kuuluisin näistä jälkeläisistä. Muut sisarukset olivat Kastor, Polydeus ja Klytaimestra.
Renesanssiajan tulkinta Ledasta ja joutsenesta. Kuva: All Over Press
Legendan ovat ikuistaneet Leonardo da Vinci, Michelangelo sekä monet muut renessanssiajan mestarit. Modernit taiteilijat ovat myös tehneet omia versioitaan. Tarinasta on myös kirjoitettu paljon.
Useista tulkinnoista osa on samaa mieltä siitä, kuka vietteli kenet. Kiistanaiheena on, onko maalauksessa kyse miehen voiman ja seksuaalisuuden korostamisesta, vai naisen heikkoudesta torjua miehen viettely-yritys, vaikka mies olikin naamioitunut joutseneksi.
Joutsenen kaula tulkitaan fallossymboliksi, ja Ledan vieno hymy tulkitaan seksuaalisen nautinnon merkiksi. Joidenkin tulkintojen mukaan Ledan hymy viestii siitä, että hän nauttii alistetuksi joutumisesta. Seinämaalaus tehtiin 2000 vuotta ennen #metoo-kampanjaa, mutta ongelmat ovat häiritsevän samankaltaisia.
Erilainen aika ja yhteiskunta
Pompeijin johtavan arkeologin Massimo Osannan mukaan löydetty fresko on ainutlaatuinen siksi, koska siinä Leda esitetään eri tavalla kuin aiemmin.
– Fresko lähettää aistillisen viestin. Viesti on "katson sinua ja sinä katsot minua samalla kun teen jotain hyvin erikoista". Se on epäsiveellistä. Hänen jalkansa on alaston ja hänellä on kauniit sandaalit. Maalauksesta välittyy kauneus ja seksuaalisuus.
Talon vierailijat tai sisälle vilkaisseet ohikulkijat näkivät ensimmäisenä freskon Priapuksesta, hedelmällisyyden jumalasta, joka piteli liioitellun suurta fallosta kädessään.
– Kyseessä oli erilainen aika ja yhteiskunta, silloin ei ollut outoa näyttää maskuliinista fallosta. Pompeijin ihmiset käyttivät mielikuvitustaan. Tuossa yhteiskunnassa seksi ei ollut pelkästään yksityinen asia. Ajatus seksistä oli täysin erilainen ennen kristinuskoa, Osanna selittää.
Vain pieni osa kyseisestä makuuhuoneesta on kaivettu esiin. Herääkin kysymys, mitä muuta sieltä löytyy?
Osannan tulkinnan mukaan makuuhuone kuului todennäköisesti vapautetulle orjalle. Henkilö oli alkanut tienaamaan rahaa ja hän halusi ostaa maalauksia korostaakseen valtaansa.
Osa säästetään tuleville sukupolville
Voi viedä vielä yhden sukupolven, ennen kuin loput kaivetaan esiin. Maalaus löytyi huoltotöiden aikana eikä varsinaisissa kaivauksissa. Suurempia kaivauksia ei ole suunnitteilla.
Osannan mielestä taideteokset säilyvät paremmin tulikivien ja tuhkakerroksen alla, kuin altistuneena ilmastolle ja turismille.
– On tärkeää tietää, mistä kannattaa kaivaa. Tässä osassa Pompeijia kaivettiin, jotta tiedettäisiin mitä tuhka alta löytyy. Osa on parempi säilyttää seuraavalle sukupolvelle.
Tulevaisuuden arkeologeilla tulee Osannan mielestä olemaan paremmat välineet ja tekniikka tutkia, mitä muuta Pompeijista löytyy.
Mitä Ledaan ja joutseneen tulee, huoltotyöt on tarkoitus saada valmiiksi vuoden sisällä. Muraalin päälle rakennetaan katto ja maalaus suojataan lasilla. Vasta sitten turistit pääsevät tekemään omia tulkintojaan freskosta.