Pariisilaisen urbaanin mehiläishoitajan Audric de Campeaun työpaikkamaisemat ovat hulppeat. Kaupungin katoilta avautuu näkymiä niin Eiffel-torniin kuin Seinen yli.
– Olen onnekas, toimistoni on taivaalla, vaikka saahan tässä kavuta portaita, de Campeau, 34, sanoo.
Hän kiipeilee työssään Pariisin keskustan historiallisten rakennusten, gallerioiden ja toimistotalojen katoilla hoivaamassa mehiläisyhdyskuntia, jotka ovat asettuneet varta vasten niille rakennettuihin pesiin.
Pariisilaispörriäisten kattopesät ovat osa laajempaa kamppailua maailmanlaajuista pölyttäjäkatoa vastaan. YK:n arvion mukaan 40 prosenttia maailman tärkeimmistä pölyttäjähyönteisistä, pääasiassa mehiläisistä ja perhosista, on vaarassa ajautua sukupuuttoon.
Torjunta-aineet, taudit ja sää tappavat pölyttäjiä
Pölyttäjähyönteisten väheneminen uhkaa arviolta noin 1,4 miljardia työpaikkaa maailmanlaajuisesti sekä noin kolmea neljäsosaa maailman viljelykasveista. Maailman noin 20 000 mehiläislajia kantavat päävastuun maailman 107 yleisimmän satokasvin pölytyksestä.
Mehiläisten joukkokato on vakavinta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (EESC) arvion mukaan liki puolet villimehiläislajeista on kadonnut viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana.
Mehiläishoitaja Audric de Campeau.
Varmaa syytä mehiläiskuolemiin ei tiedetä. Tutkijoiden mukaan syynä voivat olla muun muassa torjunta-aineet, virukset, sienet, loiset, mehiläisille epäsuotuisa sää, ravintokasvien väheneminen sekä kaikkien näiden yhteisvaikutus.
Hieno hunaja vuosikertaviinin veroista
Ranskassa mehiläisten suurin tappaja saattavat olla torjunta-aineet, sillä maa lukeutuu niiden runsaskätisimpiin käyttäjiin Euroopassa. Torjunta-aineiden käyttö on ollut itseään ruokkiva kehä: mitä enemmän niitä käytetään, sen sitkeämmiksi peltojen tuholaiset ovat kehittyneet.
Toisaalta Ranskassa on jo vuosia pyöritetty mehiläiskantojen elvytysohjelmia, joista on saatu hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Pohjois-Ranskassa Lillen kaupungissa 80 jo kertaalleen alueelta kadonnutta mehiläislajia on palanut sen jälkeen, kun kaupunki aloitti elvytysohjelman vuonna 2007. Kattopesien rakentamisen lisäksi Lille on vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä.
Pariisissa kattopesiä oli vuonna 2015 jo yli 700. Urbaanit pöristelijät palkitsevat hoitajansa avokätisesti. De Campeau myy mehiläistensä hunajaa liki 35 eurolla pullo. Sillä muun muassa viimeistellään jälkiruokia pariisilaisravintoloissa.
– Hyvä hunaja on hienon vuosikertaviinin vertaista, de Campeau sanoo.
